Hyvän Mitta arvioinnin aikana kehitettiin Icehearts toimintamallin tulosten seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia.

Tarve

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18 vuotiaista on kasvanut 3 % vuosittain 2000-2014. Sijoitusten määrän kasvu Suomen on saatu taittumaan, mutta tarve löytää keinoja sijoitusten välttämiseksi jatkuu myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on vähentää sijoituksia 0,5% vuoteen 2030 mennessä Palvelujärjestelmän haasteena on siiloutuneisuus ja aliresursoitu ennaltaehkäisy. Lastensuojelun avohuoltoon investoinnilla on merkittävä säästöpotentiaali.

Icehearts auttaa paikkaamaan julkisen palvelujärjestelmän aukkoja ja vaikuttamaan syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten mahdollisuuksiin ennaltaehkäisevästi ja erityisesti sijaishuollon palveluihin joutumisen välttämiseksi.

Tavoitteet

Icehearts toiminnan lopputavoitteena on

  1. Kasvattaa lapsista hyvinvointia ympärilleen tuottavia ja yhteiskuntaan kiinnittyneitä kansalaisia
  2. Icehearts. toiminnan päätyttyä nuoret ovat suorittaneet hyväksytysti peruskoulun ja aloittavat jatko-opinnot

Arvioinnin aikana tunnistettiin myös yhteisiä kohderyhmässä lyhyemmällä aikavälillä näkyviä muutoksia. Tämän lisäksi lapsille ja nuorille on tarpeen asettaa omat asiakaskohtaiset tavoitteet.

  1. Koulussa käyminen
  2. Sosiaalisten taitojen parantuminen
  3. Perheen arjen sujuminen
  4. Sosiaalitoimen tuen tarpeen väheneminen
  5. Vanhempien ja kasvattajien välinen toimiva yhteys
  6. Suunnittelemattoman tuentarpeen väheneminen
  7. Icehearts toimintaan osallistuminen

Toiminta ja resurssit

Icehearts on 12 vuotta kestävä toimintamalli, jossa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään joukkueurheilun avulla koulussa ja vapaa-ajalla. Joukkueet kootaan moniammatillisesti yhteistyössä sosiaalitoimen lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa lasten ollessa 6-vuotiaita. Joukkueisiin valitaan lapsia, joiden kehityksestä ollaan laaja-alaisesti huolissaan. Vuonna 2015 toiminnassa oli 27 joukkuetta

Yhtä joukkuetta luotsaa sitoutunut, koulutettu kasvattaja, jonka keskeisenä tavoitteena on työskennellä lasten paremman arjen puolesta ja luoda heille toivoa tulevaisuuteen.

Icehearts kasvattaja toimii lapsen/nuoren epävirallisena omatyöntekijänä eli ns. ”case managerina”, joka auttaa lasta sekä tämän perhettä pärjäämään arjessa ja selviytymään yhteiskunnassa ja sirpaleisen palvelujärjestelmän sokkeloissa. Iceheartsin kasvattaja kulkee lapsen ja nuoren rinnalla lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle.

Vaikuttavuuden avaintekijät Icehearts toiminnassa.

  • Pitkäaikainen luottamussuhde aikuiseen ja joukkuetoiminnan luoma joukkoon kuulumisen tunne
  • Monipuolinen sekä yksilö- että joukkuetoiminta toteutuu lähellä lasta ja lapsen normaalia arkea
  • Iceheartsin toimintamalli edellyttää työntekijöiltä poikkeuksellista sitoutumista ajanjakson pituuden (12 v) kuin jatkuvat tavoitettavuuden osalta.

Tulokset

Arvioinnin aikana kehitettiin lyhyemmän aikavälin muutostavoitteille mittareita kokonaisuuden seurantaa varten. Seurantatietoa kootaan kerran vuodessa eri kohderyhmille suunnatuilla kyselyillä, asiakaskohtaisen kirjaamisen ja työajan seurannan sekä Wilma-tietojen pohjalta. Koko joukkueen lasten tulokset yhdistämällä voidaan seurata joukkueen kehitystä kokonaisuutena ja vertailla eri joukkueita toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisen ja vaikuttavimpien toimenpiteiden tunnistamiseksi ja levittämiseksi joukkueiden välillä.

  • Koulussa käyminen
    • Koulusta poissaolojen määrä
  • Sosiaalisten taitojen parantuminen
    • Ohjaustilanteiden sujuvuus, kassakäymisen kehittyminen ja ”itsesäätely”
  • Perheen arjen sujuminen
    • vanhempien jaksaminen
  • Sosiaalitoimen tuen tarpeen väheneminen
    • Aktiivisten tukitoimien määrä/laajuus
  • Vanhempien ja kasvattajien välinen toimiva yhteys
    • Vanhempien arvio
  • Suunnittelemattoman tuentarpeen väheneminen
    • suunnittelemattomien yhteydenottojen määrä
  • Icehearts toimintaan osallistuminen
    • poissaolojen määrä

Ennakoimattomien ja negatiivisten muutosten kontrolloimiseksi eri sidosryhmille suunnattuun kyselyyn on lisätty kysymys ”onko toiminnasta ollut lapselle jonkinlaista haittaa tai harmia” sekä avoimia kysymyksiä havaituista muutoksista käyttäytymisestä, toiminnan hyödyistä jne.

Vaikuttavuus

Koska Icehearts intervention kestää 12 vuotta, vaikuttavuutta on tärkeä seuranta intervention aikana. Suurimmat haasteet liittyvät oikeiden tavoitteiden asettamiseen sekä asiakkaan odotetun lopputuleman määrittämiseen ilman interventiota.

Vaikuttavuuden mittaamiseksi tarvitaan tietoa laadullisesti ja euromääräisesti mitattavissa olevista vaikutuksista kouluun (esim. peruskoulun erityisen tuen kustannukset), sosiaalityöhön (esim. lastensuojelu) ja perheen tilanteeseen, tieto lapsen kehityksen muutoksesta sekä palvelutarpeen (esim. psykiatrinen erikoissairaanhoito) muutoksista.

Vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan loppuarvioinnin ja jatkoseurannan kautta kerättävää vaikuttavuustietoa.

  • Lopullinen status (opinto – ja työtilanne) ja ystäväsuhteiden säilyminen tai kehittyminen esim. 1-3v. palvelun päättymisen jälkeen
  • Lapsen tarvitsemien erityispalvelujen määrä, taso ja muutos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti 2015 tutkimuksen, jossa seurataan 13 vuoden ajan Icehearts-toiminnassa mukana olevia lapsia. Seurantatutkimukseen osallistuu 46 Icehearts-joukkueessa mukana olevaa lasta sekä 180 samanikäistä verrokkilasta.

Tutkimuksen ensimmäinen raportti löytyy STM julkaisuarkistosta: Jääsydämet : Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa.

 

Ladattavat tiedostot

Icehearts loppuraportti