1. Vaikuttavuusviestintä on vaikuttavuustoimijoiden strategista viestintää
Vaikuttavuustoimijat kokevat vaikuttavuusviestinnän tärkeäksi jokaisen organisaation menestymiseen liittyvän tekijän näkökulmasta. Vaikuttavuudesta kertominen on keskeistä niin organisaatiomielikuvan rakentamisen, henkilöstön motivoinnin ja rekrytoinnin, asiakashankinnan, kumppanien kanssa toimimisen kuin omistaja/jäsen, rahoittaja- ja sijoittajasuhteidenkin osalta.
2. Täydellistä vaikuttavuusviestintää tärkeämpää on se, että aloittaa.
Suurimmalla osalla vaikuttavuustoimijoista ei ole helposti löydettävää vaikuttavuustietoa verkkosivuillaan. Vaikuttavuustavoitteita on kuitenkin organisaatioissa asetettu, mallinnustakin tehty, tietoa kerätään aktiivisesti ja vaikuttavuustarinoitakin on olemassa. Mahdollisuus vaikuttavuudesta kertomiseen siis on.
3. Vaikuttavuuden pohtiminen viestinnän näkökulmasta on erinomainen mahdollisuus jakaa vaikuttavuusosaamista omassa organisaatiossa.
Vaikuttavuus jää usein vain muutamien toiminnan vaikuttavuuden mittaamisesta vastaavien ja kehittäjien tietoon ja osaamiseksi; viestintä olisi hyvä ottaa aktiivisesti mukaan vaikuttavuustyöhön. Vaikka organisaatiossa ei olisi erillistä viestintäosastoa/-ihmistä, sen pohtiminen, mikä ydinosa tietoa ja missä muodossa on viestittävissä ulkoisille sidosryhmille (ja mikä tieto ei tällaista ole), auttaa myös kehittäjiä ja johtajia näkemään toimintaa ja sen vaikuttavuutta selkeämmin. Mallintaminen ja mittaaminen auttaa viestintää, ja viestinnän pohtiminen tukee mallintamista ja mittaamista.
4. Vaikuttavuustiedon ytimen tiivistäminen ja sen visualisointi on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Viestinnän sidosryhmien tunteminen ja viestin kohdentaminen auttaa.
Tietoa vaikuttavuudesta voi olla paljon; miten valita ydin? Ytimen löytäminen ja viestin muotoilu on sitä helpompaa, mitä tarkemmin viestinnän sidosryhmät on kartoitettu ja niiden tiedon tarpeita pohdittu: kenelle, millaista vaikuttavuustietoa ja missä muodossa / kanavissa?
5. Vaikuttavuustieto herää eloon tarinoissa. Vaikuttavuustarina kertoo parhaimmillaan ei vain yhden asiakkaan, vaan laajemman ryhmän tarinaa.
Kun tietoa kohderyhmän tarpeesta ja heidän tilanteessaan tapahtuneesta positiivisista muutoksista on kerätty, tarina voidaan kertoa tunnepitoisella tavalla myös niin, että se kertoo yhden ihmisen sijaan laajemmasta kohderyhmästä. Esim. asiakaspalautteista ja -seurannoista voidaan koostaa ns. ”arkkityyppinen” tarina, joka kiteyttää keskeisimmät aikaan saadut muutokset laajemmassa mittakaavassa kuin yhden ihmisen osalta. Tarinat nostavat kokemukset ja tunteen esiin. Tunne on sytyke, tieto palava aines. Molemmat pitää olla, jos haluaa pitää sidosryhmät ”lämpimänä”. Perinteistä raportointia ja ”numerotietoa” tarvitaan, mutta rinnalle kannattaa ottaa havainnollisempia ja huomioarvoltaan parempia viestintäkeinoja.
6. Videoilla voi ja kannattaa esittää vain keskeisimmät asiat.
Videoiden vaikuttavuuden keskeinen elementti on tunne. Onnistuneessa vaikuttavuusvideossa tunne ja tieto ovat tasapainossa. Tietoa ei kannata laittaa liikaa; lisätiedot voi ja kannattaa jakaa videon yhteydessä muuta kautta.
7. Videoita käytetään jo vaikuttavuustoimijoiden viestinnässä paljon, mutta vaikuttavuudesta videoilla kertominen on harvinaista.
Yleisimmät tavat kertoa vaikuttavuudesta videoilla ovat: piirrosanimaatiot, asiantuntijoiden tai asiakkaiden haastattelut, yksilöiden muutostarinat, vuosi- tai hankeraportointi sekä tuloksista kertovat Powerpointit / valokuva + teksti -yhdistelmät videomuotoon vietynä.
8. Vaikuttavuusviestinnän kehittämisessä piilee suuri mahdollisuus vaikuttavuustoimijoiden ja luovan työn tekijöiden yhteistyölle.
Taiteen ja monimedian keinoin voitaisiin tuoda vaikuttavuustietoa esille – ja saada sille huomiota uusilla tavoilla. Työskentely luovien tekijöiden kanssa on sitä helpompaa, mitä vahvemmin vaikuttavuustiedon ydin on organisaatiossa hahmotettu, viestinnän tavoitteet asetettu ja kohdentamista mietitty. Kovinkaan monella luovan työn tekijällä ei ole substanssin ymmärrystä ja kykyä tehdä valintoja organisaation puolesta. Voidaan äkkiä mennä suuntaan, jossa tieto jää ”upean konseptin” varjoon. Tällöin kyse ei ole vaikuttavuusviestinnästä.
9. Viestinnässä on huomioitava eettiset kysymykset.
Vaikuttavuusmalli ja -tieto voi sisältää arkaluonteisia asioita, esimerkiksi tietoa erilaisten kohderyhmien haasteista ja tarpeista. Tällaisia asioita ei välttämättä suoraan voida, haluta tai saada kommunikoida laajalti. Eettiset ja tietosuojakysymykset on huomioitava viestinnässä tarkasti. Miten voidaan puhua esimerkiksi toiminnan kohderyhmistä ja heidän tarpeistaan siten, ettei viesti leimaa heitä? Erityisesti, Videon teossa on pidettävä myös huoli, että videolla esiintyviltä ihmisiltä on saatu asianmukaiset luvat materiaalin käyttöön, ja että he tuntevat luvat antaessaan videon käyttötarkoituksen.
10. Vaikuttavuusviestintä on parhaimmillaan vuorovaikutusta, josta kaikki osapuolet oppivat.
Yksikään viestinnän tapa ei ole täydellinen, eikä sen tarvitsekaan olla. Tärkeintä on, että vaikuttavuudesta puhutaan – ja siitä opitaan. Vain näin voimme yhdessä parantaa sitä.
Lähteet: Vaikuttavuutta videoilla – pilottityöskentely sekä Muhonen, A.E. (2019). Vaikuttavuusviestintä. Hyvän Mitta-hankkeen julkaisematon tutkimus.
