Hyvän Mitta -hankkeen toinen vaihe alkoi syksyllä 2017 ja päättyi tänään 26.11.2019 päätösseminaarissa Helsingin Korjaamolla. Toisen vaiheen aikana testattiin ja jatkokehitettiin ensimmäisessä vaiheessa luotua vaikuttavuusketjua, koulutettiin valtionavustuksista vastaavia virkamiehiä ja osallistuttiin kolmeen yhteishankkeeseen. Pääroolissa olivat kuitenkin kolme kakkosvaiheeseen mukaan lähtenyttä yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevaa palveluntuottajaa. Hyvän Mitassa seurattiin näiden kolmen vaikuttavuuden arviointia.
Perhekumppani-palvelu perheiden hyvinvoinnin lisääjänä
Suomessa jopa 18 000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Lapsiperheiden palvelujen kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta jo vuosikymmenten ajan, vaikka samaan aikaan lapsiperheiden lukumäärä on laskenut. Kustannusten kasvu johtuu pääasiassa korjaavien palveluiden suuresta tarpeesta sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta. SOS-lapsikylä on yksi toimijoista, joka haluaa ratkaista tämän haasteen ja lähti vuonna 2016 kehittämään uutta Perhekumppani-palvelua yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa Tradekan rahoituksella. Palvelu on toiminut Varkaudessa ja levinnyt tulosperusteisten rahoitussopimusten avulla myös Vantaalle ja Lohjalle.
Vaikuttavuuden arvioinnin mukaan palvelun myötä perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi oli parantunut merkittävästi. Palvelun avulla perheen on mahdollista saada tilanteessaan lopulta tukikokonaisuus, joka vastaa heidän tarpeisiinsa. Perhekumppanin ehkäistessä yhden lastensuojelun sijoituksen koituu siitä keskimäärin 90 000 € vuotuinen säästö, jolloin palvelu maksaa itsensä takaisin.
Arvioinnin toteutti Owal Group, jolla oli käytössään laaja SOS-Lapsikylän keräämä aineisto asiakkaiden hyvinvoinnista ennen ja jälkeen palvelun. SOS-Lapsikylä myös kehitti arvioinnin aikana tiedonkeruun menetelmiään ja edistyksellinen tiedonkeruu nousikin tässä arvioinnissa erityiseksi huomioksi.
Varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamista Hoivaa ja Leiki -menetelmällä
Tutkimuksesta tiedetään, että noin 20% eli noin 9000 äitiä masentuu raskauden jälkeen, tälle synnytyksen aikainen masennus on suurin riskitekijä. Äidin masennus myös 3,5 kertaistaa riskin lapsen käytöshäiriöille neljän vuoden iässä, tämä johtuu suurelta osin masennuksen seurauksena syntyvistä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmista. Varhaista vuorovaikutusta vahvistamalla voidaan vähentää äidin masennuksen syventymistä, lapsen riskiä erilaisiin käytöshäiriöihin sekä myöhempään masennukseen.
Lahden Diakonialaitoksen vuonna 2012 käynnistämässä Vauvan taika -hankkeessa pystytään todennetusti vahvistamaan varhaista vuorovaikutusta jo raskauden aikana. Hyvän Mitan arvioinnissa keskityttiin toimintamallin levittämisen edellytysten vahvistamiseen ja rakennettiin laskentamalli toiminnan kustannushyötyjen arviointiin, sekä tiedonkeruun malli vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan. Arvioinnin toteutti Vaikuttava Yritys.
Dynamo-valmennuksella itsetuntoa vahvistavaa harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen
10 % lapsista ja nuorista ei osallistu harrastustoimintaan. Merkityksellinen tekeminen kuten harrastustoimintaan osallistuminen lisää osallisuutta ja lisäksi liikunnan harrastaminen on yhteydessä tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimistuloksiin. Jokaisen lapsen oikeus harrastustoimintaan on myös osa lapsen oikeuksien toteutumista. Harrastamattomuuden syyt ovat moninaiset, mutta muun muassa matalan kynnyksen harrastustoiminnalla voidaan lisätä osallistumista harrastustoimintaan.
Dynamo juniorien hyvinvointivalmennus on kehitetty erityisesti sosiaalisesti ei-aktiivisille, ujoille ja aroille lapsille, joilla on riski jäädä toiminnan ulkopuolelle. Toiminnan alustavan arvioinnin tulosten perusteella valmennus pystyi vahvistamaan lasten positiivista mielenterveyttä ja erityisesti itsetuntoa. Arviointitutkimus on käynnissä ja jatkuu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.
Kaikkien Hyvän Mitan aikana toteutettujen arviointien loppuraportit löytyvät näiltä sivuilta – täältä.
