Hyvän Mitan ykkösvaiheessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli toteuttaa Me-talojen käynnistysvaiheen arviointi sisältäen konkreettiset ehdotukset Me-talojen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä vaikuttavuuden mittaamiseen tarkoitetun seurantajärjestelmän implementoinniksi.

Tarve

Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on 60 000 15–29-vuotiasta nuorta, yhden kokonaisen ikäluokan verran. 20 000 lapsen ja nuoren arvioidaan olevan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä.

Visio

”Syrjäytyneitä nolla.” Me-säätiön pitkän aikavälin tavoite on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa niin, että vuonna 2050 ei olisi enää yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.

Tavoitteet

Me-taloissa uskotaan, että vaikuttavin tapa katkaista lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymiskierre on tuottaa yhdessä toimintaa, joka tavoittaa kaikki ja innostaa osallistumaan. Yhdessä tekeminen, oppiminen, harrastaminen ja liikkuminen luovat merkityksellistä arkea. Me-taloihin ohjelmaa tuottamaan toivotetaan koko alueen yhteisö.

Arvioinnissa tunnistetut Me-talojen toiminnan tavoitteet:

1) Julkisen palvelujärjestelmän kehittäminen asiakaslähtöiseksi

2) Kolmannen sektorin vaikuttavuuden parantaminen (uudet palvelut ja toimiva työnjako)

3) Talojen toiminta-alueen ja yhteisöjen hyvinvoinnin kohentaminen sekä

4) Asiakkaiden toimijuuden kasvu

Toimenpiteet

Vuonna 2016 perustettiin kaksi Me-taloa: Turun Me-talo, joka on Fingerroosin säätiön koordinoima yhteistoiminnallinen kohtaamispaikka Pansio-Pernon alueella Turun seudulla. Se tarjoaa ilmaisia tiloja ja kohtaamispaikan kaikenikäisille alueen asukkaille. Toinen Me-talo perustettiin Helsinkiin Mellunmäkeen ja sen toiminnasta vastaa Helsinki Human Rights –säätiö. Tämä talo keskittyy erityisesti lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseen. Me-talojen määrän on tarkoitus kasvaa nopeasti.

Tulokset – Arvioinnissa suositellut mittauskohteet ja mittarit

Kun muutoslogiikka, eli toiminnalla tavoiteltavat muutokset oli arvioinnissa tunnistettu (ks. tavoitteet), muutoslogiikkaa jäsenneltiin vielä kunkin tavoitteen osalta kolmeen tasoon, joiden toteutumista todennettaisiin erilaisilla mittareilla. Tasot olivat: Pidemmän aikavälin hyödyt, talojen asiakasprosessit ja talojen toiminta. Seuraavassa ehdotetut mittarit tasoittain.

Tavoitellut pidemmän aikavälin hyödyt

Tavoite: Palvelujärjestelmän kehitys. Mitataan muutosten määrällä seuraavissa:

  • Palvelurakenne ja palvelut Me-taloa hyödyntämällä
  • Ohjaus ja asiakkaiden polutus
  • Euromääräisesti syrjäytymisen ehkäisyn kautta aikaansaatavat säästöt

Tavoite: Kolmannen sektorin vaikuttavuuden parantaminen. Mitataan muutosten määrällä seuraavissa:

  • Toimijoiden välinen työnjako
  • Toiminnan laajuus ja sisältö
  • Yhteistyörakenteet

Tavoite: Asiakkaiden toimijuuden kasvu. Mitataan muutoksen määrällä:

  • Koulutus-, työllisyys- tai kuntoutumispolulla eteneminen

Tavoite: Alueiden yhteisöhyvinvoinnin kasvu. Jatkokehittelyyn mitattavaksi ehdotettiin:

  • Alueen imago
  • Alueella lastensuojelun piirissä olevien lukumäärä
  • Pitkäaikaistyöttömyyden luvut

Talojen asiakasprosessit

Tavoite : Ihminen kiinnittyy toimintaan ja syntyy luottamussuhde Me-taloon yhteisönä (työntekijöihin, vapaaehtoisiin, osallistujiin) ja paikkana (turvallinen, kuuluminen).

  • Mittari: Turvallisten aikuisten määrä (ainakin yksi)

Tavoite: Ihmisen hyvinvointi ja arjen hallinta paranee sekä motivaatio hyötyä palveluista vahvistuu (esim. yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa paranee)

  • Mittari: Asiakkaan arjessa on säännöllinen rytmi (koulu, työ, koulutus)

Tavoite: Ihmisen sosiaaliset suhteet vahvistuvat (kaverit, harrastukset, mielenkiinnon kohteet)

  • Mittari: Ystävien määrä (vähintään yksi)

Tavoite: Ihmisen motivaatio osallistua ja vaikuttaa paranee (lähiympäristö, yhteiskunta)

  • Mittari: Asiakkaalla on jokin mielenkiinnon kohde (harrastus, mielekäs tekeminen)

Tavoite: Havaittu edistyminen (sosiaaliset suhteet, fyysinen olemus, itsetuntemus, tunteiden hallinta)

  • Mittari: Ohjaajien/työntekijöiden havaitsema muutos
  • Mittari: Sidosryhmien asiantuntijoiden havaitsema muutos (tarvittaessa)

Talojen toiminta

Toiminnan volyymi

  • Mittari: Asiakasvolyymit eri toiminnoissa: Toiminnoissa olevien osuus tavoiteltavista ryhmistä alueella (keskeiset halutut asiakasryhmät) Esimerkiksi osuus mielenterveys- ja päihdekuntoutujista alueella

Yhteistyön laajuus ja sisältö

  • Mittari: Yhteistyön määrä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa
  • Mittari: Uudenlaisten palveluiden/toimintojen määrä
  • Mittari: Yhteistyökumppaneiden määrä

Mittaamisessa käytetyt työkalut

  • Työkalu 1 operatiivisen toiminnan seuraamiseksi (esim. toiminnan volyymi). Lomakepohja työntekijän täytettäväksi esim. osallistujista.
  • Työkalu 2 ohjaajien näkemysten keräämiseksi asiakasprosessien etenemisestä (soveltaen muokattavissa myös työkaluksi sidosryhmien asiantuntijoiden käyttöön). Kyselylomake.
  • Työkalu 3 asiakkaiden kokemien hyötyjen todentamiseksi. Kyselylomake.

 

Arvioinnin suosittelemat kehittämisehdotukset

Arvioinnissa suositeltiin kehittämään sähköisiä ratkaisuja tiedon tuotantoon ja seurantaan, sekä yhdistämiseen ja analysointiin. Lisäksi suositeltiin eri lähteistä kuten viranomaisrekistereistä saatavan tiedon hyödyntämistä tarpeen määrittelyssä ja esimerkiksi Me-talojen paikkakuntien valinnassa.

Arviointi suositteli myös tavoitetasojen määrittelemistä kaikille seurannan tasoille.

Me-säätiön toiminnan seurantamittareiden ja Me-talojen seurannan sisältöjen yhteensopivuus tulisi varmistaa. Lisäksi olisi varmistettava esim. kuntien kanssa käytävin keskusteluin, että tuotettava seurantatieto palvelee talojen saattamista vakinaisen rahoituksen piiriin. Toisin sanoen kerättävän tiedon tulee olla suoraan hyödynnettävissä osoitettaessa esim. kunnille talojen rahoittamisesta saatavia hyötyjä (esim. säästöt ja syrjäytymisen ehkäisy).

Ladattavat tiedostot

Metalot, loppuraportti