Hyvän Mitta arvioinnissa kehitettiin Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos- toiminnan vaikuttavuuden arviointia, tunnistettiin toiminnan vaikuttavuuden avaintekijöitä ja segmentointiin kohderyhmää vaikutusten esiin saamiseksi.
Tarve
Suomessa 15-29 vuotiaista NEET nuorista (työttömät työnhakijat ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella) n.37% on työttömänä työnhakijana. Näistä nuorista puolet työllistyy 5 vuoden aikana työmarkkinoille nykytoimenpitein. Sen sijaan puolet (n.9100 henkeä) ei työllisty näillä toimenpiteillä ja heillä on tarve perusteellisemmalle sosiaaliselle kuntoutukselle ennen työelämään siirtymistä. 63% NEET nuorista on tilastojen ulkopuolella ja siten tarvetta on etsivälle nuorisotyölle, joka tavoittaa nämä nykyisten palveluiden ulkopuolelle jäävät nuoret.
Syrjäytyneet tarvitsevat sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta nykyjärjestelmässä palveluita tuottavat tahot eivät juuri keskustele keskenään. Työllistämiseen tähtäävät palvelut tähtäävät ennen kaikkea välittömään sopivan työpaikan löytämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut puolestaan toimivat diagnoosi ja hoitokeskeisesti eivätkä lähtökohtaisesti kehitä nuoren sosiaalista toimintakykyä arjessa ja työelämässä.
Vamos toiminta ratkaisee syrjäytymisen haastetta, tukemalla syrjäytymisuhassa olevien nuorten tai jo syrjäytyneiden nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään tai koulutukseen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on näiden nuorten työllistyminen tai siirtyminen koulutuksen, mistä seuraa inhimillisten hyötyjen lisäksi julkistaloudellisia hyötyjä. Toimintaa on toteutettu vuodesta 2008.
Tavoitteet
Hyvän Mitta arvioinnissa kohderyhmä segmentoitiin kolmeen profiiliin. Profiileille asetetut tavoitteet tuovat konkreettiset muutokset ja siten potentiaalisen vaikuttavuuden paremmin esille.
Kohderyhmäprofiili 1. Henkilöt, joilla todennäköiset mahdollisuudet siirtyä avoimille työmarkkinoille tai aloittaa opiskelu
- soveltuvan tutkinnon, työpaikan tai työkokeilupaikan löytyminen
- asiakkaan voimavarojen ja toimijuuden vahvistuminen
Kohderyhmäprofiili 2: Henkilöt, joilla voimavarat tai kyvykkyydet eivät vielä mahdollista siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan
- henkilön mahdollisuuksien paraneminen siirtymiseksi kohti työelämää; toimintakyky, hyvinvointi, toimijuus, elämänhallinta, usko tulevaisuuteen, pärjääminen jne.
Kohderyhmäprofiili 3: Ei vielä todennäköisiä mahdollisuuksia siirtyä eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita tai opiskelua.
- toimintakyvyn toimijuuden ja hyvinvoinnin paraneminen; muiden palveluiden käytön väheneminen, asiakkaan toimijuuden löytyminen
Toimenpiteet
Toimintaa läpileikkaavana avaintekijänä on nuoren yksilöllisten voimavarojen ja toimijuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin tukeminen
Vuonna 2015 tavoitettiin 1000 pääasiassa 16-29 vuotiasta nuorta Espoossa, Helsingissä Kuopiossa ja Lahdessa. Toimintaan osallistutaan keskimäärin 200-250 vuorokautta. Yhden nuoren osalta Vamos-jakson kustannus on n.5000€.
Vamoksen työntekijät toimivat nuorten omatyöntekijöinä. Toiminta poikkeaa sosiaali- ja terveyspalveluista niin, että omatyöntekijä ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun nuoresta ja ohjaa myös muiden palveluiden piiriin. Palvelut räätälöidään asiakaskohteisesti yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Nuori saattaa myös siirtyä palvelusta toiseen huomaamatta, koska hallinnollisia rajoja ei ole. Palveluihin kuuluu mm. uravalmennus, yksilövalmennus, ryhmävalmennus, integroidut palvelu, etsivä nuorisotyö, kuntouttava ryhmätoiminta jne. Toiminta on diagnoosivapaata.
Vaikuttavuuden avaintekijöiksi tunnistettiin:
- Nimetty oma työntekijä
- Yksilöllinen kohtaaminen
- Jatkuvuus
- Ketteryys ja matalan kynnyksen toiminta
- Moniammatillisuus
- Onnistunut rekrytointi
Tulokset
Arvioinnissa tarkasteltiin seurantietojen pohjalta vuoden 2015 tuloksia työllistymistavoitteiden osalta. Lisäksi esitettiin kohderyhmäkohtaisten tavoitteiden osalta uusien mittareiden käyttöönottoa.
Toimintaan osallistuneista nuorista 48-58% siirtyi eteenpäin työllistymis- ja /tai koulutuspolulla.
Arvioinnissa esitettiin tulostähden käyttöönottoa työkyvyn muutosten seurantaan sekä koetun muutoksen seurantaa asiakaskohtaisen kyselylomakkeen avulla. Lisäksi esitettiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön seurantaa asiakaskohtaisesti sekä sidosryhmiltä kerättävän palautteen kokoamista nuorten jatkopolutusten osalta.
Arvioinnin mukaan kustannusvaikuttavuuden arviointi edellyttää yksittäisen palvelun avulla aikaan saatujen vaikutusten vertailua vastaavien palveluiden kustannuksiin esim. kuntien välillä.
Vaikuttavuus
Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistamiseksi arvioinnissa esitetään yksilötason muutosten pysyvyyden seurantaa pitkällä aikavälillä suhteessa tavoitteisiin. Arvioinnin mukaan vaikutusten pysyvyyttä on tärkeä seurata vähintään yksittäistutkimuksena ja haastatteluiden ja vääristymien takia rekisteripohjainen tutkimus on paras keino selvityksen tekemiseen. Mittareina voidaan hyödyntää esim. seurantaa siitä pysyykö asiakas suunnitellulla tai valitsemalla polulla 6kk palvelun jälkeen.
Taloudellisten vaikutusten seurantaan esitetään asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten seurantaa Vamos palvelua ennen, sen aikana ja jälkeen sekä asiakaskohtaista verokertymän ja tukitietojen kehityksen seurantaa. Kelan ja tilaajankuntien tietokantoja hyödyntämällä Vamos asiakkaiden tukien ja tulojen kehityksen tarkastelu olisi mahdollista suorittaa datapohjaisesti hyödyntäen myös vastaavan demografian ja työttömyystilanteen omaavaa kontrolliryhmää.
Vamos palveluiden kokonaisvastuullisen roolin voidaan olettaa ohjaavan asiakkaita tarpeiden mukaisempiin ja siten vaikuttavampiin sote palveluihin, jolloin niiden ennaltaehkäisevä vaikutus voi näkyä säästönä esim. mielenterveyspalveluissa, mikäli Vamos toiminnan voidaan analyysin perusteella todella hillitsevän ja/tai ennaltaehkäisevän muiden sote-palveluiden tarvetta.
