Hyvän Mitan vaikuttavuusketju on väline yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Mitä hyötyjä vaikuttavuuden todentamisesta on oman työnsä vaikuttavuutta työstävälle organisaatiolle? Miten vaikuttavuusketjusta saisi enemmän irti? Vaikuttavuuden todentamisesta on tärkeää monesta syystä, tässä kirjoituksessa katsotaan yhtä sen oleellisista hyödyistä: vaikuttavuusketju ja vaikuttavuuden arviointi voivat parhaimmillaan toimia hyvänä apuna oman toiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja siitä oppimisessa. Vaikuttavuuden seurannalla ja arvioinnilla voidaan nähdä, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Sen pohjalta voidaan miettiä, mitä kannattaisi ehkä tehdä eri tavoin.
Jälkikäteisarvioinneista vaikuttavuuden mallintamiseen
Perinteisesti toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu jälkikäteen esimerkiksi hankkeen päättyessä. Pitkäjänteisen muutoksen aikaansaamiseksi olisi kuitenkin hyödyllisempää panostaa vaikuttavuuden mallintamiseen ja tehdyn mallin jatkuvaan seurantaan, täydentämiseen ja kehittämiseen. Näin voidaan jo esimerkiksi hankkeen aikana huomata toimimattomia käytäntöjä ja prosessin osia, joita voidaan sitten korjata tai korvata paremmilla. Vaikuttavuuden mallintamisen työkaluna toimii Hyvän Mitassa vaikuttavuusketju.
Ketjussa määritellään seitsemän osaa: toiminnan tarve, visio, tavoite, resurssit, toimenpiteet, tulokset ja vaikuttavuus (kohtiin voit tutustua tarkemmin näiden sivujen ”Hyvän mittaaminen -osiossa”. Vaikuttavuusketju voi parhaimmillaan olla organisaation jatkuvan kehittämisen väline, johon palataan jatkuvasti, sillä ketjun tarkastelu auttaa hahmottamaan toiminnan epäloogisuuksia ja priorisoimaan toimintaa. Tehdäänkö tavoitteiden saavuttamisen kannalta oikeita asioita vai tehdäänkö asioita, koska niitä on aina ennekin tehty?
Kokeile paljon, epäonnistu usein – vaikuttavuusketju jatkuvassa testissä
Kun vaikuttavuusketjua lähdetään ensimmäisen kerran tekemään, perustuu se sen hetken parhaaseen oletukseen vaikuttavasta toiminnasta. Alkuvaiheen vaikuttavuusketju koostetaan monesta eri lähteestä saatavan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta, mutta sitä ei tarvitse lukita paikoilleen. On lähes yhtä tärkeää täydentää vaikuttavuusketjua tiedon lisääntyessä, ja välillä uusi tieto saattaa vaatia myös muuttamaan kokonaisia ketjun osia. Tärkeintä on, ettei kerran ”valmiiksi” tehty vaikuttavuusketju jää pölyyntymään arkistoon kunnes on aika raportoida toiminnasta.
Parhaimmillaan vaikuttavuusketju voisi siis toimia kokeilemisen kannustajana. Kokeillaan jotain uutta toimintatapaa, kerätään siitä tietoa havainnoimalla, kyselyin, haastatteluin, tai muilla mittareilla, ja palataan sitten vaikuttavuusketjuun. Kokeilun tulokset suhteutetaan aiempiin ennustuksiin vaikuttavuudesta ja tehdään tarvittavia muutoksia – korjataan suuntaa, kohdennetaan resursseja, tarkennetaan tarvetta jne. Epäonnistumiset ovat parhaita opettajia!
Liikkeelle pienistä askelista
Kuten kaikissa projekteissa, tärkeintä on lähteä liikkeelle, pala kerrallaan.
- Vaikuttavuusketjuja voi tehdä organisaatiossa niin yksittäisen kokeilun, palvelun kuin koko organisaation strategian tasolle. Ketju kannattaa ensin määritellä yhdelle toimintamuodolle ja vähitellen levittää ajattelua läpi organisaation.
- Ensimmäinen testi ketjulle on testata sen oletuksia sidosryhmien kanssa. Älä jää jumiin etsimään kaikkea mahdollista tutkimustietoa vaan testaa ketjun oletuksia asiantuntijahaastatteluiden ja asiakkaiden kanssa.
- Ketjuun kerättävän tiedon osalta kannattaa aloittaa yksittäisten mittareiden kautta saatavasta tiedosta ja itsearvioinnista.
Lisätietoa mittareiden valinnasta löydät näiden sivujen ”Mittareiden valinta” -osiosta. Kannattaa myös vilkaista case-esimerkkejä ja niissä käytettyjä mittareita.
Vaikuttavuusketjun tekemiseen, sopivien mittareiden löytämiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on tulossa vielä paljon erilaisia tukimateriaaleja Hyvän Mitan edetessä.
