Lähdimme etsimään kaikkein tehokkaimpia tapoja ratkaista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin haastetta. Mukana työssä oli laaja ja edustava kumppanijoukko. Syntyi Hyvän Mitta -hanke, jonka aikana vuosina 2016–2019 kehitimme kymmenien organisaatioiden vaikuttavuutta ja testasimme
työkaluja arvioinnin parempaan toteutukseen. Näiden oppien pohjalta syntyi Vaikuttavuuden jäljillä -opas.

Opas vaikuttaville toimijoille ja rahoittajille

Oppaalla on kaksi kohderyhmää. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kehittää toimintansa vaikuttavuutta. Suomeen tarvitaan lisää yrityksiä, järjestöjä, säätiöitä ja julkisia toimijoita, jotka tarkastelevat kriittisesti toimintansa vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaatii suurta rohkeutta arvioida, onko oma toiminta todella vaikuttavaa vai hoidetaanko ongelmaan puuttumisen sijasta vain seurauksia.

Opas on tarkoitettu myös rahoittajille, olivatpa he ministeriöiden edustajia, vaikuttavuussijoittajia tai kuntien hankintaammattilaisia. Kun resurssit ovat rajalliset, on tärkeää pystyä ohjaamaan varat sinne, mistä on saavutettavissa paras mahdollinen hyöty. Usein tuloksellisimmat toimintamallit ovat niillä, jotka uskaltavat kysyä kaikkein vaikeimmat kysymykset ja johtavat toimintaansa vaikuttavuusperusteisesti. Oppaan työkalut auttavat erottamaan tälläiset vaikuttavuuden jyvät akanoista sekä suuntaamaan rahoituksen vaikuttavaan toimintaan.

Tietoa ja työkaluja

Vaikuttavuusketju

Oppaan ensimmäinen luku perehdyttää vaikuttavuusketjuun pala palalta. Kutakin ketjun osiota havainnollistavat käytännöt esimerkit ja lukijan oman organisaation vaikuttavuuspohdintaa viitoittavat avainkysymykset. Lisäksi mukana ovat vinkit, rahoittajan muistilista ja vaaran paikat kuhunkin ketjun palaan.

Vaikuttavuuden todentamisen kymmenen käskyä

Kymmenen ohjetta vaikuttavuuden todentamiseen. Tämä luku auttaa mittareiden ja tiedonkeruun suunnittelussa. Mukana myös mittari- ja tietopankkilista.

Vaikuttavuusriskien arviointi

Luku johdattaa vaikuttavuusriskien arviointiin monelta eri kantilta selkeiden kysymysten kautta.

Työpohjat

Pää täynnä tietoa vaikuttavuudesta voitkin sitten kääriä hihat ja ryhtyä työhön! Oppaan loppuun on koottu Hyvän Mitta -työpajoissa hyödynnettyjä työpohjia, joiden avulla toiminnan vaikuttavuutta voi kehittää ja arvioida.

Kehitys jatkuu

Toivottavasti opas herättää lisää ajatuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamisesta ja kehittämisestä. Hyvän Mitta -hankkeen aikana olemme kohdanneet runsaasti hyviä esimerkkejä vaikuttavuuden jatkuvasta kehittämisestä ja työkalujen hyödyntämisestä käytännön johtamistyössä. Kaikkea emme saaneet mahtumaan yksiin kansiin. Hyvän Mitasta saatuja vaikuttavuusoppeja kehitetään ja viedään eteenpäin muun muassa hankkeen koordinoinnista vastanneessa Arvoliitossa. Kannustamme jakamaan rohkeasti omia kokemuksianne esimerkiksi vaikuttavuusketjun käyttämisestä, mittareiden kehitystyöstä ja digitaalisten tiedonkeruun ratkaisujen kehittämisestä!

Oppaaseen pääset alla olevasta linkistä

Hyvän Mitta Vaikuttavuuden jäljillä – opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen

Katja Anoschkin

Hyvän Mitan hankepäällikkö

katja.anoschkin@arvoliitto.fi

#HyvänMitta

The post Vaikuttavuuden jäljillä – opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen appeared first on Hyvän Mitta.

Hyvän Mitta oli mukana Motivan koordinoimassa Kokeiluista skaalaan -projektissa, jossa selvitettiin vaikuttavuuden johtamista helpottavia, dataa hyödyntäviä digitaalisia työkaluja, sekä työstettiin Kokeiluista skaalaan-pelikirjaa. Hyvän Mitasta mukaan tuotiin etenkin vaikuttavuuden todentamisen ja mallintamisen osaamista. Projektissa olivat mukana myös valtioneuvoston kanslia ja Accenture.

Pelikirja vaikuttavien kokeilujen tueksi

Pelikirjaa käytetään osana kokeilutoimintaa ja sen suunnittelua. Perusperiaatteena on, että kokeiluilla tavoitellaan aina yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on päämäärätietoinen ja ammattimainen ekosysteemitoiminta, minkä seurauksena mahdollisimman moni ketterissä kokeiluissa kehitetty ja toimivaksi todennettu ratkaisu otetaan laajaan käyttöön eli skaalataan. Pelikirja kuvaa toimintamallia, jota noudattamalla varmistetaan kokeilujen skaalautuminen.

Pelikirjasta on hyötyä kaikille kokeilutoimintaan osallistuville. Se sisältää seuraavat osiot:

• Kokeilusta skaalaan -visio
• Kokeilujen konteksti
• Vaikuttavuus ja sen mittarit
• Kokeilusta skaalaan -prosessi
• Ekosysteemin toimijat ja yhteistyö
• Esimerkkejä työkaluista ja
  menetelmistä

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden strateginen johtaminen ja suunnittelu on tärkeä osa kokeilutoimintaa. Työkaluja ja apua vaikuttavuuteen löydät näiltä sivuilta esimerkiksi Mitä on vaikuttavuus?  ja Vaikuttavuusketju -sivuilta.

Lataa Kokeiluista skaalaan -pelikirja

Kokeiluista skaalaan -pelikirjan voi ladata käyttöönsä ilmaiseksi Motivan sivuilta. Siirry tästä pelikirjan lataukseen.

The post Kokeiluista skaalaan – pelikirja vaikuttavaan kokeilutoimintaan appeared first on Hyvän Mitta.

Hyvän Mitta -hanke päättyi 26.11.2019 Helsingin Korjaamolla päätösseminaariin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen kiinnosti laajasti – paikalla oli 250 kiinnostunutta kuulijaa ja sali täynnä. Osallistujat edustivat muun muassa palveluntuottajia, sijoittajia, rahoittajia, ostajia – järjestöjä, yrityksiä ja julkishallintoa. Keskustelu kävi päivän aikana kuumana sosiaalisessa mediassa ja voitaneen todeta, että vaikuttavuusajattelu onkin nyt enemmän pinnalla kuin koskaan. Kiitos kaikille osallistujille!

Päivän esitykset:

Professori Arto O. Salonen: Merkityksellisimmät asiat ovat vaikeita mitata?

Arto O Salonen Merkityksellisimmät asiat ovat vaikeita mitata

Hyvän Mitan hankepäällikkö Katja Anoschkin: Vaikuttavuuden jäljillä

Katjan Anosckin Hyvän Mitta vaikuttavuuden jäljillä

Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord: Miten arvioida vaikuttavuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä?

Ulla Nord Miten arvioida vaikuttavuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä

Hankejohtaja Tuula Lybeck, VM: Vaikutukset näkyviksi ja kertynyt tieto käyttöön

Tuula Lybeck Vaikutukset näkyväksi ja kertynyt tieto käyttöön

Motivan toimitusjohtaja Vesa Silvfer: Kokeilusta Skaalaan

Vesa Silvfer Kokeluista skaalaan

Lisäksi seminaarissa haastateltiin hankkeessa arvioituja caseja, niistä lisälukemista ja upeat vaikuttavuusvideot löytyvät näiden sivujen Case-esimerkkejä osiosta.

Viimeiseksi puhunut Marcus Bleasdale käsitteli puheenvuorossaan vaikuttavuuden mittaamista vaikuttavuussijoittamisessa. Välitämme mielellämme hänen yhteystietonsa teemasta syvemmin kiinnostuneille.

The post Päätösseminaarin esitykset appeared first on Hyvän Mitta.

Perhekumppani-palvelu perheiden hyvinvoinnin lisääjänä

Suomessa jopa 18 000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle.  Lapsiperheiden palvelujen kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta jo vuosikymmenten ajan, vaikka samaan aikaan lapsiperheiden lukumäärä on laskenut. Kustannusten kasvu johtuu pääasiassa korjaavien palveluiden suuresta tarpeesta sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta. SOS-lapsikylä on yksi toimijoista, joka haluaa ratkaista tämän haasteen ja lähti vuonna 2016 kehittämään uutta Perhekumppani-palvelua yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa Tradekan rahoituksella. Palvelu on toiminut Varkaudessa ja levinnyt tulosperusteisten rahoitussopimusten avulla myös Vantaalle ja Lohjalle.

Vaikuttavuuden arvioinnin mukaan palvelun myötä perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi oli parantunut merkittävästi. Palvelun avulla perheen on mahdollista saada tilanteessaan lopulta tukikokonaisuus, joka vastaa heidän tarpeisiinsa. Perhekumppanin ehkäistessä yhden lastensuojelun sijoituksen koituu siitä keskimäärin 90 000 € vuotuinen säästö, jolloin palvelu maksaa itsensä takaisin.

Arvioinnin toteutti Owal Group, jolla oli käytössään laaja SOS-Lapsikylän keräämä aineisto asiakkaiden hyvinvoinnista ennen ja jälkeen palvelun. SOS-Lapsikylä myös kehitti arvioinnin aikana tiedonkeruun menetelmiään ja edistyksellinen tiedonkeruu nousikin tässä arvioinnissa erityiseksi huomioksi.

Varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamista Hoivaa ja Leiki -menetelmällä

Tutkimuksesta tiedetään, että noin 20% eli noin 9000 äitiä masentuu raskauden jälkeen, tälle synnytyksen aikainen masennus on suurin riskitekijä. Äidin masennus myös 3,5 kertaistaa riskin lapsen käytöshäiriöille neljän vuoden iässä, tämä johtuu suurelta osin masennuksen seurauksena syntyvistä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmista. Varhaista vuorovaikutusta vahvistamalla voidaan vähentää äidin masennuksen syventymistä, lapsen riskiä erilaisiin käytöshäiriöihin sekä myöhempään masennukseen.

Lahden Diakonialaitoksen vuonna 2012 käynnistämässä Vauvan taika -hankkeessa pystytään todennetusti vahvistamaan varhaista vuorovaikutusta jo raskauden aikana. Hyvän Mitan arvioinnissa keskityttiin toimintamallin levittämisen edellytysten vahvistamiseen ja rakennettiin laskentamalli toiminnan kustannushyötyjen arviointiin, sekä tiedonkeruun malli vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan.  Arvioinnin toteutti Vaikuttava Yritys.

Dynamo-valmennuksella itsetuntoa vahvistavaa harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen

10 % lapsista ja nuorista ei osallistu harrastustoimintaan.  Merkityksellinen tekeminen kuten harrastustoimintaan osallistuminen lisää osallisuutta ja lisäksi liikunnan harrastaminen on yhteydessä tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimistuloksiin. Jokaisen lapsen oikeus harrastustoimintaan on myös osa lapsen oikeuksien toteutumista. Harrastamattomuuden syyt ovat moninaiset,  mutta muun muassa matalan kynnyksen harrastustoiminnalla voidaan lisätä  osallistumista harrastustoimintaan.

Dynamo juniorien hyvinvointivalmennus on kehitetty erityisesti sosiaalisesti ei-aktiivisille, ujoille ja aroille lapsille, joilla on riski jäädä toiminnan ulkopuolelle. Toiminnan alustavan arvioinnin tulosten perusteella valmennus pystyi vahvistamaan lasten positiivista mielenterveyttä ja erityisesti itsetuntoa. Arviointitutkimus on käynnissä ja jatkuu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

Kaikkien Hyvän Mitan aikana toteutettujen arviointien loppuraportit löytyvät näiltä sivuilta – täältä.

The post Hyvän Mitan toisessa vaiheessa tuotiin näkyviin kolmen palvelun vaikuttavuus appeared first on Hyvän Mitta.

Lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt eikä tarjolla ole riittävästi matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Osa lapsista jää harrastusten ulkopuolelle, jolloin myös harrastuksissa kehittyvät sosiaaliset-, mielenterveys- ja itsetuntotaidot jäävät saamatta.

Visio

Edistetään kohderyhmän valmiuksia toimia kaikilla merkityksellisillä elämänalueilla.

Tavoite

Lisätä arkiaktiivisuutta ennaltaehkäisevästi, auttaa osallistujia löytämään oma paras tapa elää ja omaksumaan uusia toimintatapoja osaksi arkea. Vahvistaa pystyvyyden tunnetta, itsetuntoa, ohjata ja valmentaa terveen itsetunnon rakentamisessa. Vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ryhmätyötaitoja. Toiminta on suunnattu erityisesti ujoille, aroille ja sosiaalisesti ei-aktiivisille lapsille, jotka ovat jääneet tai riskissä jäädä harrastustoiminnan ulkopuolelle.

Toimenpiteet

Dynamo-valmennus on toiminnallinen ryhmämuotoinen hyvinvointivalmennuskonsepti, joka sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elementin sekä huomioi osallistujan erilaiset elinympäristöt. Dynamo-ryhmään sitoudutaan kouluvuodeksi kerrallaan, toiminta on koulupäivän yhteydessä ja sitä vetää turvallinen aikuinen.

Tulokset 

Alustavien tulosten mukaan osallistujien positiivinen mielenterveys parani, erityisesti itsetunto. Puolet kertoi kokeilleensa vuoden aikana uutta liikuntalajia. Lapset myös kiinnittyivät harrastukseen koko vuodeksi.
Alustavissa tuloksissa ei todettu vaikutusta arkiliikkumisen määrään tai nuoren käsitykseen omasta terveydestään.

Arvioinnin toteutti Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu.

The post Case: Dynamo Juniorit Hyvinvointivalmennus appeared first on Hyvän Mitta.

8500-9000 äitiä vuodessa masentuu synnytyksen jälkeen. Äitien masennus lisää lasten käytöshäiriöiden esiintyvyyttä.

Visio

Lievästi masentuneet ja masentumisriskissä olevat odottavat äidit tunnistetaan neuvoloissa ja ohjataan palveluihin, joissa masennuksen haitallisia vaikutuksia lapseen ehkäistään ja minimoidaan vuorovaikutusta parantamalla.

Tavoite

Levittää Hoivaa ja Leiki -toimintamallia siten, että niin olemassa olevilla kuin uusillakin alueilla tavoitetaan 20-25 % kohderyhmästä. Hoivaa ja Leiki -ryhmäinterventio ehkäisee äitien masennusta ja parantaa varhaista vuorovaikutusta.

Toimenpiteet

Koulutetaan ehkäisevän perhetyön ammattilaista vuosittain. Tarjotaan masentumisriskissä oleville äideille tutkitusti vaikuttavaa Hoivaa ja Leiki -metodin mukaista ryhmätoimintaa. Ryhmiin ohjataan neuvolakäynneillä odotusaikana. Ryhmää ohjaa koulutettu työpari, jonka johdolla ryhmä kokoontuu odotusaikana neljä kertaa ja vauvojen kanssa seitsemän kertaa.

Tulokset

Tutkimuksissa on todettu, että Hoivaa ja leiki -menetelmä vähentää äitien synnytyksen jälkeistä masennusta ja parantaa äitien myönteistä tunneilmaisua ja mentalisaatiokykyä. Lahden Diakonialaitoksen Vauvan Taika -hankkeessa on 2018-2019 koulutettu ammattilaisia HoiLei menetelmään. Koulutusten myötä ammattilaisten osaaminen menetelmästä vahvistui ja kynnys toiminnan käynnistämiseen ja palveluohjaukseen madaltui.

Vaikuttavuus

Kun äitien mentalisaatiokyky ja emotionaalinen saatavillaolo kehittyy, masennus ehkäistään. Äidin masennuksen kielteiset vaikutukset lapsiin vähenevät. Päiväkoti-ikäisten lasten käytöshäiriöt vähentyvät. Mikäli yhden työparin kahden vuoden aikana kohtaamista äideistä kolme välttyy masennukselta, toiminta on kannattavaa.
Ammattilaisten koulutusten avulla toimintaa kannattaa laajentaa niin, että toiminta kattaa vähintään 25% yhden toiminta-alueen kohderyhmään kuuluvista äideistä, sen sijan, että toimintaa pyrittäisiin käynnistämään mahdollisimman laajalla alueella.

The post Case: Vauvan Taika – varhainen vuorovaikutus appeared first on Hyvän Mitta.

Osa paljon sosiaalipalveluita käyttävistä perheistä ei vaikuta hyötyvän saamistaan tukipalveluista tai perheen luottamus palvelujärjestelmään on horjunut. Riskinä on, että perhe tarvitsee jatkuvasti raskaampia palveluita ja lopulta lapset joudutaan sijoittamaan oman kodin ulkopuolelle.

Visio

Perhekumppanipalvelu vähentää riskiryhmissä olevien lapsiperheiden palveluiden käytön elinkaarikustannuksia, perheen hyvinvointi lisääntyy ja syrjäytymisriski pienenee.

Tavoite

Perhekumppanin ja perheen välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Yhdessä löydetään oikea-aikaiset palvelut, joihin perhe sitoutuu. Perhe voimaantuu ja osallisuuden tunne ja toimijuus kasvavat.

Toimenpiteet

Perhekumppani on rinnalla kulkija, joka auttaa perhettä niissä asioissa missä perhe tarvitsee apua. Tämä voi tarkoittaa palveluiden tai etuisuuksien piiriin ohjaamista tai arjessa auttamista. Keskeisin elementti palvelussa on rinnalla kulkeminen ja perheen tilanteen kuuleminen kaikilla perheen näkökulmasta merkityksellisillä osa-alueilla.

Tulokset

Perheiden osallisuus ja toimijuus sekä sitoutuminen suhteessa palveluihin on kehittynyt positiivisesti.

Vaikuttavuus

Perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi on parantunut. Palvelun avulla perheen on mahdollista saada tilanteessaan lopulta tukikokonaisuus, joka vastaa perheen tarpeisiin ja lisää hyvinvointia. Perhekumppanin ehkäistessä yhden lastensuojelun sijoituksen koituu siitä keskimäärin 90 000 € vuotuinen säästö, jolloin palvelu maksaa itsensä takaisin.

The post Case: SOS-Lapsikylä Perhekumppani-palvelu appeared first on Hyvän Mitta.

Työkirja sisältää 12 työkalua vaikuttavuusviestinnän suunnittelun ja kehittämiseen. Työkalut auttavat kertomaan sidosryhmille tuloksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Työkirjan on laatinut Hyvän Mitan aikana tehdyn pilottikokonaisuuden aikana Aino Elina Muhonen.

Hyvän Mitta Vaikuttavuusviestinnän työkirja

26.11.2019 järjestetyn vaikuttavuusviestinnän valmennuksen diat

Vaikuttavuusviestinta_koulutusdiat

The post Vaikuttavuusviestinnän työkirja ja koulutuksen diat appeared first on Hyvän Mitta.

Vaikuttavuustoimijat kokevat vaikuttavuusviestinnän tärkeäksi jokaisen organisaation menestymiseen liittyvän tekijän näkökulmasta. Vaikuttavuudesta kertominen on keskeistä niin organisaatiomielikuvan rakentamisen, henkilöstön motivoinnin ja rekrytoinnin, asiakashankinnan, kumppanien kanssa toimimisen kuin omistaja/jäsen, rahoittaja- ja sijoittajasuhteidenkin osalta.

2. Täydellistä vaikuttavuusviestintää tärkeämpää on se, että aloittaa.

Suurimmalla osalla vaikuttavuustoimijoista ei ole helposti löydettävää vaikuttavuustietoa verkkosivuillaan. Vaikuttavuustavoitteita on kuitenkin organisaatioissa asetettu, mallinnustakin tehty, tietoa kerätään aktiivisesti ja vaikuttavuustarinoitakin on olemassa. Mahdollisuus vaikuttavuudesta kertomiseen siis on.

3. Vaikuttavuuden pohtiminen viestinnän näkökulmasta on erinomainen mahdollisuus jakaa vaikuttavuusosaamista omassa organisaatiossa.

Vaikuttavuus jää usein vain muutamien toiminnan vaikuttavuuden mittaamisesta vastaavien ja kehittäjien tietoon ja osaamiseksi; viestintä olisi hyvä ottaa aktiivisesti mukaan vaikuttavuustyöhön. Vaikka organisaatiossa ei olisi erillistä viestintäosastoa/-ihmistä, sen pohtiminen, mikä ydinosa tietoa ja missä muodossa on viestittävissä ulkoisille sidosryhmille (ja mikä tieto ei tällaista ole), auttaa myös kehittäjiä ja johtajia näkemään toimintaa ja sen vaikuttavuutta selkeämmin. Mallintaminen ja mittaaminen auttaa viestintää, ja viestinnän pohtiminen tukee mallintamista ja mittaamista.

4. Vaikuttavuustiedon ytimen tiivistäminen ja sen visualisointi on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Viestinnän sidosryhmien tunteminen ja viestin kohdentaminen auttaa.

Tietoa vaikuttavuudesta voi olla paljon; miten valita ydin?  Ytimen löytäminen ja viestin muotoilu on sitä helpompaa, mitä tarkemmin viestinnän sidosryhmät on kartoitettu ja niiden tiedon tarpeita pohdittu: kenelle, millaista vaikuttavuustietoa ja missä muodossa / kanavissa?

5. Vaikuttavuustieto herää eloon tarinoissa. Vaikuttavuustarina kertoo parhaimmillaan ei vain yhden asiakkaan, vaan laajemman ryhmän tarinaa.

Kun tietoa kohderyhmän tarpeesta ja heidän tilanteessaan tapahtuneesta positiivisista muutoksista on kerätty, tarina voidaan kertoa tunnepitoisella tavalla myös niin, että se kertoo yhden ihmisen sijaan laajemmasta kohderyhmästä. Esim. asiakaspalautteista ja -seurannoista voidaan koostaa ns. ”arkkityyppinen” tarina, joka kiteyttää keskeisimmät aikaan saadut muutokset laajemmassa mittakaavassa kuin yhden ihmisen osalta.  Tarinat nostavat kokemukset ja tunteen esiin. Tunne on sytyke, tieto palava aines. Molemmat pitää olla, jos haluaa pitää sidosryhmät ”lämpimänä”. Perinteistä raportointia ja ”numerotietoa” tarvitaan, mutta rinnalle kannattaa ottaa havainnollisempia ja huomioarvoltaan parempia viestintäkeinoja.

6. Videoilla voi ja kannattaa esittää vain keskeisimmät asiat.

Videoiden vaikuttavuuden keskeinen elementti on tunne. Onnistuneessa vaikuttavuusvideossa tunne ja tieto ovat tasapainossa. Tietoa ei kannata laittaa liikaa; lisätiedot voi ja kannattaa jakaa videon yhteydessä muuta kautta.

7. Videoita käytetään jo vaikuttavuustoimijoiden viestinnässä paljon, mutta vaikuttavuudesta videoilla kertominen on harvinaista.

Yleisimmät tavat kertoa vaikuttavuudesta videoilla ovat: piirrosanimaatiot, asiantuntijoiden tai asiakkaiden haastattelut, yksilöiden muutostarinat, vuosi- tai hankeraportointi sekä tuloksista kertovat Powerpointit / valokuva + teksti -yhdistelmät videomuotoon vietynä.

8. Vaikuttavuusviestinnän kehittämisessä piilee suuri mahdollisuus vaikuttavuustoimijoiden ja luovan työn tekijöiden yhteistyölle.

Taiteen ja monimedian keinoin voitaisiin tuoda vaikuttavuustietoa esille – ja saada sille huomiota uusilla tavoilla. Työskentely luovien tekijöiden kanssa on sitä helpompaa, mitä vahvemmin vaikuttavuustiedon ydin on organisaatiossa hahmotettu, viestinnän tavoitteet asetettu ja kohdentamista mietitty. Kovinkaan monella luovan työn tekijällä ei ole substanssin ymmärrystä ja kykyä tehdä valintoja organisaation puolesta. Voidaan äkkiä mennä suuntaan, jossa tieto jää ”upean konseptin” varjoon. Tällöin kyse ei ole vaikuttavuusviestinnästä.

9. Viestinnässä on huomioitava eettiset kysymykset.

Vaikuttavuusmalli ja -tieto voi sisältää arkaluonteisia asioita, esimerkiksi tietoa erilaisten kohderyhmien haasteista ja tarpeista. Tällaisia asioita ei välttämättä suoraan voida, haluta tai saada kommunikoida laajalti. Eettiset ja tietosuojakysymykset on huomioitava viestinnässä tarkasti. Miten voidaan puhua esimerkiksi toiminnan kohderyhmistä ja heidän tarpeistaan siten, ettei viesti leimaa heitä? Erityisesti, Videon teossa on pidettävä myös huoli, että videolla esiintyviltä ihmisiltä on saatu asianmukaiset luvat materiaalin käyttöön, ja että he tuntevat luvat antaessaan videon käyttötarkoituksen.

10. Vaikuttavuusviestintä on parhaimmillaan vuorovaikutusta, josta kaikki osapuolet oppivat.

Yksikään viestinnän tapa ei ole täydellinen, eikä sen tarvitsekaan olla. Tärkeintä on, että vaikuttavuudesta puhutaan – ja siitä opitaan. Vain näin voimme yhdessä parantaa sitä.

Lähteet: Vaikuttavuutta videoilla – pilottityöskentely sekä Muhonen, A.E. (2019). Vaikuttavuusviestintä. Hyvän Mitta-hankkeen julkaisematon tutkimus.

The post Kehittämistyön oppeja appeared first on Hyvän Mitta.

Oheisessa koosteessa on Hyvän Mitan arvioinneissa käytettyjä mittareita kullekin osa-alueelle.

Arvioinneissa käytetyt mittarit

The post Arvioinneissa käytettyjä mittareita appeared first on Hyvän Mitta.