Lähdimme etsimään kaikkein tehokkaimpia tapoja ratkaista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin haastetta. Mukana työssä oli laaja ja edustava kumppanijoukko. Syntyi Hyvän Mitta -hanke, jonka aikana vuosina 2016–2019 kehitimme kymmenien organisaatioiden vaikuttavuutta ja testasimme
työkaluja arvioinnin parempaan toteutukseen. Näiden oppien pohjalta syntyi Vaikuttavuuden jäljillä -opas.

Opas vaikuttaville toimijoille ja rahoittajille

Oppaalla on kaksi kohderyhmää. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kehittää toimintansa vaikuttavuutta. Suomeen tarvitaan lisää yrityksiä, järjestöjä, säätiöitä ja julkisia toimijoita, jotka tarkastelevat kriittisesti toimintansa vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaatii suurta rohkeutta arvioida, onko oma toiminta todella vaikuttavaa vai hoidetaanko ongelmaan puuttumisen sijasta vain seurauksia.

Opas on tarkoitettu myös rahoittajille, olivatpa he ministeriöiden edustajia, vaikuttavuussijoittajia tai kuntien hankintaammattilaisia. Kun resurssit ovat rajalliset, on tärkeää pystyä ohjaamaan varat sinne, mistä on saavutettavissa paras mahdollinen hyöty. Usein tuloksellisimmat toimintamallit ovat niillä, jotka uskaltavat kysyä kaikkein vaikeimmat kysymykset ja johtavat toimintaansa vaikuttavuusperusteisesti. Oppaan työkalut auttavat erottamaan tälläiset vaikuttavuuden jyvät akanoista sekä suuntaamaan rahoituksen vaikuttavaan toimintaan.

Tietoa ja työkaluja

Vaikuttavuusketju

Oppaan ensimmäinen luku perehdyttää vaikuttavuusketjuun pala palalta. Kutakin ketjun osiota havainnollistavat käytännöt esimerkit ja lukijan oman organisaation vaikuttavuuspohdintaa viitoittavat avainkysymykset. Lisäksi mukana ovat vinkit, rahoittajan muistilista ja vaaran paikat kuhunkin ketjun palaan.

Vaikuttavuuden todentamisen kymmenen käskyä

Kymmenen ohjetta vaikuttavuuden todentamiseen. Tämä luku auttaa mittareiden ja tiedonkeruun suunnittelussa. Mukana myös mittari- ja tietopankkilista.

Vaikuttavuusriskien arviointi

Luku johdattaa vaikuttavuusriskien arviointiin monelta eri kantilta selkeiden kysymysten kautta.

Työpohjat

Pää täynnä tietoa vaikuttavuudesta voitkin sitten kääriä hihat ja ryhtyä työhön! Oppaan loppuun on koottu Hyvän Mitta -työpajoissa hyödynnettyjä työpohjia, joiden avulla toiminnan vaikuttavuutta voi kehittää ja arvioida.

Kehitys jatkuu

Toivottavasti opas herättää lisää ajatuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamisesta ja kehittämisestä. Hyvän Mitta -hankkeen aikana olemme kohdanneet runsaasti hyviä esimerkkejä vaikuttavuuden jatkuvasta kehittämisestä ja työkalujen hyödyntämisestä käytännön johtamistyössä. Kaikkea emme saaneet mahtumaan yksiin kansiin. Hyvän Mitasta saatuja vaikuttavuusoppeja kehitetään ja viedään eteenpäin muun muassa hankkeen koordinoinnista vastanneessa Arvoliitossa. Kannustamme jakamaan rohkeasti omia kokemuksianne esimerkiksi vaikuttavuusketjun käyttämisestä, mittareiden kehitystyöstä ja digitaalisten tiedonkeruun ratkaisujen kehittämisestä!

Oppaaseen pääset alla olevasta linkistä

Hyvän Mitta Vaikuttavuuden jäljillä – opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen

Katja Anoschkin

Hyvän Mitan hankepäällikkö

katja.anoschkin@arvoliitto.fi

#HyvänMitta

The post Vaikuttavuuden jäljillä – opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen appeared first on Hyvän Mitta.

Hyvän Mitta oli mukana Motivan koordinoimassa Kokeiluista skaalaan -projektissa, jossa selvitettiin vaikuttavuuden johtamista helpottavia, dataa hyödyntäviä digitaalisia työkaluja, sekä työstettiin Kokeiluista skaalaan-pelikirjaa. Hyvän Mitasta mukaan tuotiin etenkin vaikuttavuuden todentamisen ja mallintamisen osaamista. Projektissa olivat mukana myös valtioneuvoston kanslia ja Accenture.

Pelikirja vaikuttavien kokeilujen tueksi

Pelikirjaa käytetään osana kokeilutoimintaa ja sen suunnittelua. Perusperiaatteena on, että kokeiluilla tavoitellaan aina yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on päämäärätietoinen ja ammattimainen ekosysteemitoiminta, minkä seurauksena mahdollisimman moni ketterissä kokeiluissa kehitetty ja toimivaksi todennettu ratkaisu otetaan laajaan käyttöön eli skaalataan. Pelikirja kuvaa toimintamallia, jota noudattamalla varmistetaan kokeilujen skaalautuminen.

Pelikirjasta on hyötyä kaikille kokeilutoimintaan osallistuville. Se sisältää seuraavat osiot:

• Kokeilusta skaalaan -visio
• Kokeilujen konteksti
• Vaikuttavuus ja sen mittarit
• Kokeilusta skaalaan -prosessi
• Ekosysteemin toimijat ja yhteistyö
• Esimerkkejä työkaluista ja
  menetelmistä

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden strateginen johtaminen ja suunnittelu on tärkeä osa kokeilutoimintaa. Työkaluja ja apua vaikuttavuuteen löydät näiltä sivuilta esimerkiksi Mitä on vaikuttavuus?  ja Vaikuttavuusketju -sivuilta.

Lataa Kokeiluista skaalaan -pelikirja

Kokeiluista skaalaan -pelikirjan voi ladata käyttöönsä ilmaiseksi Motivan sivuilta. Siirry tästä pelikirjan lataukseen.

The post Kokeiluista skaalaan – pelikirja vaikuttavaan kokeilutoimintaan appeared first on Hyvän Mitta.

Hyvän Mitta -hanke päättyi 26.11.2019 Helsingin Korjaamolla päätösseminaariin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen kiinnosti laajasti – paikalla oli 250 kiinnostunutta kuulijaa ja sali täynnä. Osallistujat edustivat muun muassa palveluntuottajia, sijoittajia, rahoittajia, ostajia – järjestöjä, yrityksiä ja julkishallintoa. Keskustelu kävi päivän aikana kuumana sosiaalisessa mediassa ja voitaneen todeta, että vaikuttavuusajattelu onkin nyt enemmän pinnalla kuin koskaan. Kiitos kaikille osallistujille!

Päivän esitykset:

Professori Arto O. Salonen: Merkityksellisimmät asiat ovat vaikeita mitata?

Arto O Salonen Merkityksellisimmät asiat ovat vaikeita mitata

Hyvän Mitan hankepäällikkö Katja Anoschkin: Vaikuttavuuden jäljillä

Katjan Anosckin Hyvän Mitta vaikuttavuuden jäljillä

Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord: Miten arvioida vaikuttavuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä?

Ulla Nord Miten arvioida vaikuttavuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä

Hankejohtaja Tuula Lybeck, VM: Vaikutukset näkyviksi ja kertynyt tieto käyttöön

Tuula Lybeck Vaikutukset näkyväksi ja kertynyt tieto käyttöön

Motivan toimitusjohtaja Vesa Silvfer: Kokeilusta Skaalaan

Vesa Silvfer Kokeluista skaalaan

Lisäksi seminaarissa haastateltiin hankkeessa arvioituja caseja, niistä lisälukemista ja upeat vaikuttavuusvideot löytyvät näiden sivujen Case-esimerkkejä osiosta.

Viimeiseksi puhunut Marcus Bleasdale käsitteli puheenvuorossaan vaikuttavuuden mittaamista vaikuttavuussijoittamisessa. Välitämme mielellämme hänen yhteystietonsa teemasta syvemmin kiinnostuneille.

The post Päätösseminaarin esitykset appeared first on Hyvän Mitta.

Perhekumppani-palvelu perheiden hyvinvoinnin lisääjänä

Suomessa jopa 18 000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle.  Lapsiperheiden palvelujen kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta jo vuosikymmenten ajan, vaikka samaan aikaan lapsiperheiden lukumäärä on laskenut. Kustannusten kasvu johtuu pääasiassa korjaavien palveluiden suuresta tarpeesta sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta. SOS-lapsikylä on yksi toimijoista, joka haluaa ratkaista tämän haasteen ja lähti vuonna 2016 kehittämään uutta Perhekumppani-palvelua yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa Tradekan rahoituksella. Palvelu on toiminut Varkaudessa ja levinnyt tulosperusteisten rahoitussopimusten avulla myös Vantaalle ja Lohjalle.

Vaikuttavuuden arvioinnin mukaan palvelun myötä perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi oli parantunut merkittävästi. Palvelun avulla perheen on mahdollista saada tilanteessaan lopulta tukikokonaisuus, joka vastaa heidän tarpeisiinsa. Perhekumppanin ehkäistessä yhden lastensuojelun sijoituksen koituu siitä keskimäärin 90 000 € vuotuinen säästö, jolloin palvelu maksaa itsensä takaisin.

Arvioinnin toteutti Owal Group, jolla oli käytössään laaja SOS-Lapsikylän keräämä aineisto asiakkaiden hyvinvoinnista ennen ja jälkeen palvelun. SOS-Lapsikylä myös kehitti arvioinnin aikana tiedonkeruun menetelmiään ja edistyksellinen tiedonkeruu nousikin tässä arvioinnissa erityiseksi huomioksi.

Varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamista Hoivaa ja Leiki -menetelmällä

Tutkimuksesta tiedetään, että noin 20% eli noin 9000 äitiä masentuu raskauden jälkeen, tälle synnytyksen aikainen masennus on suurin riskitekijä. Äidin masennus myös 3,5 kertaistaa riskin lapsen käytöshäiriöille neljän vuoden iässä, tämä johtuu suurelta osin masennuksen seurauksena syntyvistä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmista. Varhaista vuorovaikutusta vahvistamalla voidaan vähentää äidin masennuksen syventymistä, lapsen riskiä erilaisiin käytöshäiriöihin sekä myöhempään masennukseen.

Lahden Diakonialaitoksen vuonna 2012 käynnistämässä Vauvan taika -hankkeessa pystytään todennetusti vahvistamaan varhaista vuorovaikutusta jo raskauden aikana. Hyvän Mitan arvioinnissa keskityttiin toimintamallin levittämisen edellytysten vahvistamiseen ja rakennettiin laskentamalli toiminnan kustannushyötyjen arviointiin, sekä tiedonkeruun malli vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan.  Arvioinnin toteutti Vaikuttava Yritys.

Dynamo-valmennuksella itsetuntoa vahvistavaa harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen

10 % lapsista ja nuorista ei osallistu harrastustoimintaan.  Merkityksellinen tekeminen kuten harrastustoimintaan osallistuminen lisää osallisuutta ja lisäksi liikunnan harrastaminen on yhteydessä tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimistuloksiin. Jokaisen lapsen oikeus harrastustoimintaan on myös osa lapsen oikeuksien toteutumista. Harrastamattomuuden syyt ovat moninaiset,  mutta muun muassa matalan kynnyksen harrastustoiminnalla voidaan lisätä  osallistumista harrastustoimintaan.

Dynamo juniorien hyvinvointivalmennus on kehitetty erityisesti sosiaalisesti ei-aktiivisille, ujoille ja aroille lapsille, joilla on riski jäädä toiminnan ulkopuolelle. Toiminnan alustavan arvioinnin tulosten perusteella valmennus pystyi vahvistamaan lasten positiivista mielenterveyttä ja erityisesti itsetuntoa. Arviointitutkimus on käynnissä ja jatkuu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

Kaikkien Hyvän Mitan aikana toteutettujen arviointien loppuraportit löytyvät näiltä sivuilta – täältä.

The post Hyvän Mitan toisessa vaiheessa tuotiin näkyviin kolmen palvelun vaikuttavuus appeared first on Hyvän Mitta.

Työkirja sisältää 12 työkalua vaikuttavuusviestinnän suunnittelun ja kehittämiseen. Työkalut auttavat kertomaan sidosryhmille tuloksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Työkirjan on laatinut Hyvän Mitan aikana tehdyn pilottikokonaisuuden aikana Aino Elina Muhonen.

Hyvän Mitta Vaikuttavuusviestinnän työkirja

26.11.2019 järjestetyn vaikuttavuusviestinnän valmennuksen diat

Vaikuttavuusviestinta_koulutusdiat

The post Vaikuttavuusviestinnän työkirja ja koulutuksen diat appeared first on Hyvän Mitta.

Kuvat ja tarinat ovat luonteva tapa hahmottaa maailmaa. Ne herättävät tunnetta – ja toimintaa. Jotta toiminnalla aikaan saadun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentaminen johtaisi kohti parempia päätöksiä, kannattaa vaikuttavuudesta kertovaa tulosdataa ja vaikuttavuusraportteja visualisoida, ja vaikuttavuudesta kertoa tarina. Valmennuksessamme opit, miten!

VAIKUTTAVUUSVIESTINNÄN YTIMESSÄ

Tiedosta tarinaksi joka näkyy, kuuluu ja tuntuu

Miten voisitte kertoa toiminnallanne tuottamista tuloksista ja vaikuttavuudesta paremmin? Miten vaikuttavuuden mallinnus palvelee viestintää? Mikä kerätystä datasta on olennaista viestinnälle? Miten vaikuttavuustarina rakennetaan? Kenelle, miksi, ja miten se kerrotaan? Näitä ja monia muita vaikuttavuuden viestinnän näkökulmia käsitellään käytännönläheisesti yhteiskunnallisten yritysten, järjestöjen ja muiden positiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta palveluidensa kautta tavoittelevien ja tuottavien organisaatioiden viestinnästä, kehittämisestä ja johtamisesta vastaaville valmennuksessa

Helsingissä, Kulttuuritehdas Korjaamon Vintillä (esteetön tila) 26.11.2019 klo 8.30-12. Tervetuloa mukaan! 

HUOM! Ilmoittautuminen on sulkeutunut 25.11.

VALMENNUKSEN JÄLKEEN

• sinulla on työkaluja jäsentää vaikuttavuustietoa viestinnän kannalta käyttökelpoiseksi datatarinaksi
• tunnistat tiedon visualisoinnin mahdollisuudet vaikuttavuusviestinnässä
• tiedät, mitkä ovat vaikuttavuustarinan keskeiset tasot ja elementit
• osaat kohdentaa vaikuttavuusviestin erilaisille sidosryhmille
• tiedät, miten viestinnällistä näkökulmaa voi hyödyntää myös palveluiden kehittämisessä

Valmennuksesta saat käyttöösi työkirjan oman organisaatiosi vaikuttavuusviestinnän suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Lisäksi saat tuoreita ja yksityiskohtaisia vinkkejä siitä, mikä on mahdollista ja mitä tulee huomioida, kun haluat kertoa vaikuttavuustarinan videolla.

VALMENNUKSEN OHJELMA

I Vaikuttavuustiedon ydin ja tiedon visualisointi. Miten hyödyntää organisaation keräämää dataa tarinan ytimenä? Miten vaikuttavuusketju ja datatarina toimivat lähtökohtina uskottavalle ja informatiiviselle viestille? Miten visualisoida tietoa ja parantaa viestin ymmärrettävyyttä ja lähestyttävyyttä? Millainen tieto palvelee ja ketä?

II Tiedosta tarinaksi. Mitkä ovat vaikuttavuustarinan keskeiset elementit? Miten käytännön kokemuksista ja, onnistumisista kannattaa kertoa? Mikä osuus tunteilla ja tunnelmalla on viestissä?

III Vaikuttavuusviestintä ja -johtaminen. Kenelle tuotetusta vaikuttavuudesta kannattaa kertoa, miten ja miksi? Mikä on tutkitusti yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen vaikuttavuusviestinnän tila? Miten viestintä kytkeytyy palveluiden kehittämiseen ja vaikuttavuuden johtamiseen?

Missä ja milloin?

• Valmennus järjestetään Helsingissä, Kulttuuritehdas Korjaamon Vintillä 26.11.2019 klo 8.30-12.00.
• Valmennukseen mahtuu paikan päälle 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
• Valmennus on osallistujille maksuton
• Valmennukseen on mahdollista osallistua myös etänä verkossa streamin kautta (ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä jos haluat osallistua etänä).
• Suosittelemme, että yhdestä organisaatiosta osallistuu 2 henkilöä (joko paikan päällä tai online). Valmennuksen käytännön harjoitteet toimivat parhaiten, jos sinulla on keskustelukumppani omasta organisaatiosta.

Valmennuksessa jaetaan osaamista ja kokemuksia, joita on kerrytetty Hyvän Mitan vaikuttavuuden mittaamisen, vaikuttavuudesta viestimisen ja vaikuttavuuden videoviestinnän tutkimus-, kehittämis- ja pilottityöskentelyn aikana. Tietoa  ja käytännön tekemistä havainnollistetaan valmennuksen aikana erityisesti samana päivänä julkaistavien vaikuttavuusvideo -casejen kautta. Valmennuksen tuottaa Hyvän mitan yhteistyökumppanina AIknow Agency Oy.

Valmennuksen päävalmentajana toimii

Aino Elina Muhonen, toimitusjohtaja, AIknow Agency Oy

Aino Elina on tuottaja ja valmentaja, jonka työn keskiössä on merkityksellisen tiedon ja tarinoiden näkyväksi tekeminen, yksilöiden ja organisaatioiden voimauttaminen ja vaikuttavan palvelutoiminnan kehittäminen. Hän on toiminut monipuolisissa media-alan, innovaatiotoiminnan ja valmennuksen avain- ja johtotehtävissä lähes 20 vuoden ajan. Aino Elinalla on kokemusta satojen vaikuttavuusorganisaatioiden kehittämisestä, konsultoinnista ja kouluttamisesta sekä syvällistä osaamista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallintamisesta, viestinnästä ja johtamisesta. Aino Elina uskoo luovan työn ja viestinnän, osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä arjen ympäristöissä toimivien käytännön ratkaisujen eteenpäin vievään voimaan.

The post Vaikuttavuusviestinnän koulutus 26.11.2019 appeared first on Hyvän Mitta.

Osallistu kyselyyn vaikuttavuuden viestinnästä ja videoviestinnästä

Oletko positiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevan ja tuottavan organisaation (=vaikuttavuustoimija) johtaja tai viestinnästä / kehittämisestä vastaava henkilö? ​Vastaa kyselyymme!

Kysely on laadittu niin, että voit sen täyttämisen aikana pohtia oman organisaatiosi vaikuttavuusviestinnän tilaa ja saada ideoita sen kehittämiseen. Autat myös koko vaikuttavuustoimijoiden yhteisöä kehittämään vaikuttavuusviestintää.

Vastaamalla voit voittaa myös vaikuttavuuden mallinnuksen ja viestinnän valmennuspäivän organisaatiollesi (arvo 2 000 €)!  Kyselyä kannattaa jakaa oman organisaation sisällä – tietoa yhteiseksi hyväksi kertyy näin enemmän, ja teidän mahdollisuutenne voittaa kasvaa.

Klikkaa kyselyyn tästä

Tule mukaan kehittämisyhteisöön!

Osaamista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden viestinnästä videoin ja vaikuttavista videoista kehitetään yhdessä online-yhteisössä. Toivotamme yhteisöön tervetulleeksi kaikki, joita kiinnostaa vaikuttavuudesta viestiminen, ja videoviestintä. Tervetuloa kehittämään ja kehittymään kanssamme Facebook-ryhmään Vaikuttavuutta videoilla – Osaamisen kehittämisen yhteisö!

Millaista tarinaa teidän datanne kertoo?

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin ja todentamisen keskeinen tehtävä on kehittää organisaation toimintaa yhä vaikuttavammaksi. Miten tulosdata ja vaikuttavuusraportit saadaan sitten osaksi organisaation johtamista ja viestintää? Vaikuttavuusdatan visualisointi ja vaikuttavuustarinan kertominen voivat auttaa. Kirjoitimme aiheesta blogin.

Vaikuttavuusvideo – kokonaisuudesta vastaa yhteistyössä Hyvän mitan kanssa AIknow Agency Oy ja Kreatos Films Osuuskunta.

Lisätietoja:

Katja Anoschkin, hankepäällikkö, Hyvän Mitta

katja.anoschkin@arvoliitto.fi

Aino Elina Muhonen, vaikuttavuustuottaja, AIknow Agency

aino@aiknow.fi

The post Vaikuttavuusvideo – osaamisen kehittämisen kokonaisuus käynnistynyt appeared first on Hyvän Mitta.

Tarinan voima

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ajatellaan ja sen eteen työskennellään tänä päivänä jo paljon. Yhä suurempi osa yrityksistä ja yhteisöistä on kiinnostunut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisesta. Trendi on yhdenmukainen myös yksilöiden elämässä: Niiden ihmisten osuus, jotka kokevat, että vastuullisuus on tärkeää, on neljässä vuodessa kasvanut 20 %, ollen nykyään jo lähes 90% suomalaisista. Viestintätoimistot ovat tänä päivänä vastuullisuustoimistoja ja jokaisella arvonsa tuntevalla suuryritykselläkin on yhteiskunnallinen missio.

Tarinatalous kukoistaa. Kun viesti vastuullisuudesta ei ole enää erottautumistekijä, keskiöön nousee kysymys siitä, kenen tarina on totta.

Me ihmiset olemme alkaneet selittää maailmaa tarinoiden avulla jo kauan ennen tieteellistä ajattelun leviämistä. Aivomme haluavat vielä tänäkin päivänä kytkeä elämän yksittäisiä tosiasioita toisiinsa, täydentäen niitä usein huomaamattamme loogisiksi, elämää selittäviksi tarinoiksi mielessämme. Lisäksi suurin osa ihmisistä omaksuu visuaalisiksi kuviksi tiiviistettyä tietoa helpommin kuin pelkkää tekstiä. Kuvat ja tarinat ovat siis meille luonteva tapa hahmottaa maailmaa. Ne herättävät tunnetta – ja toimintaa.

Jotta tarina ei kätkisi todellisuutta vaan kertoisi avoimesti ja rehellisesti toiminnan vaikuttavuudesta, liikkeelle lähdetään datasta.

Data synnyttää tarinaa

Vaikuttavuudesta kertominen on parhaimmillaan datatarinankerrontaa. Kertomus sisältää systemaattisesti kerättyä dataa vaikuttavuusketjun eri osiin, niin että osat kiinnittyvät tiiviisti toisiinsa. Kukin osa tarvitsee tuekseen riittävän määrän uskottavaa dataa eri lähteistä, eikä yksi osa voi olla toista ohuempi. Ketju on siis yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Vaikuttavuustarina lähtee liikkeelle tarpeen määrittelystä. Vaikuttavuustoimijan tarinassa keskeisin hahmo on se yhteiskunnallinen ja asiakkaan tarve, johon toiminnalla vastataan. Tietoisuus tästä tarpeesta kulkee läpi tarinan, sillä vaikuttavuutta arvioidaan aina suhteessa tarpeeseen.  Tarve – ja siihen vastaaminen – kiteyttää myös tarinan draaman kaaren.

Kysymys siis kuuluu: mihin yhteiskunnalliseen ja asiakkaiden tarpeeseen vastaamme? Miten voimme ymmärtää yhteiskunnan ja asiakkaiden tarvetta paremmin? Mitä dataa tarvitsemme vielä lisää?

Tarina kulkee jotakin toivomaamme tulevaisuudentilaa kohden. Mikä on visiomme siitä, millainen yhteiskunta ja asiakkaan elämä on, kun vaikuttavuustyömme on tehty? Millaisia tavoitteita asetamme muutoksille, jotka vievät kohti tuota visiota?

Tarinan tapahtumat ovat niitä toimenpiteitä, joilla tunnistettuun tarpeeseen vastataan. Olennaista on kysyä, miten pääsemme tavoitteeseemme. Mitä ovat ne toimenpiteet, joiden vaikuttavuus on suurin? Mitä tietoa tarvitsemme, jotta voimme vastata tähän kysymykseen?

Lopputulema pääsee tarinassa myös testiin – ja se on aina suhteessa tarpeeseen ja visioon. Missä olemme onnistuneet? Millaisen datan avulla todennamme, että toimenpiteemme tuottavat tuloksia ja vaikuttavuutta? Entä mitä tapahtuu tarinan jälkeen: mihin olemme seuraavaksi menossa?

Data herää eloon, kun tieto tiivistetään, ja visualisoidaan. Ja siitä kerrotaan tarina.

Datadraamaa

Tämän päivän todellisuutta monissa organisaatioissa voisi kuitenkin kutsua jopa datadraamaksi. Yllättävän usein toiminnan yhteiskunnallista tarvetta ei ole organisaatioissa riittävästi pohdittu. Toiminnan kohderyhmiä ei juuri ole mietitty, eikä potentiaalista kohderyhmän kokoa hahmotettu.

Vaikutustietoa kyllä kerätään, mutta ei kenties tiedetä, mitä mahdolliset vaikutukset tarkoittavat isossa kuvassa. Vaikuttavuutta ei ole mallinnettu. Arvioinnit ovat pistemäisiä ja muutoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kerätty data jää helposti analysoimatta ja tiivistämättä tiedoksi ja selkeiksi viesteiksi – saati sitten ymmärrykseksi.  Kokonaisuus on usein jäsentymätön, eikä data muodosta selkeää tarinaa vaikuttavuudesta.

Ymmärrys, vahva tunne – ja usein myös datan hyödyntämiseen pohjaava toiminta jää syntymättä.

Maailma ansaitsee vaikuttavuustarinoita, jotka ovat totta

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin ja todentamisen keskeinen tehtävä on kehittää organisaation toimintaa yhä vaikuttavammaksi. Tutkimuksen mukaan vain 13% yrityksen johdosta ja vain pari prosenttia työntekijöistä tuntee ja ymmärtää organisaation strategian. Strategioita vaivaa kapulakielisyys ja epäselvyys. Jos strategiaa ei ymmärrä, ei sitä voi toteuttaa.

Miten tulosdata ja vaikuttavuusraportit saadaan sitten osaksi organisaation johtamista ja viestintää? Niin, että sen avulla voidaan tehdä myös aidosti parempia päätöksiä?

Vaikuttavuusdatan visualisointi ja vaikuttavuustarinan kertominen voivat auttaa.  Vaikuttavuustarinaan nojaava vaikuttavuusviestintä tekee organisaation strategian ja siinä onnistumisen ymmärrettäväksi niin henkilöstölle, asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin muillekin sidosryhmille. Se auttaa ymmärtämään toiminnan päämäärää ja siihen vaikuttavia tekijöitä, mutta myös haastamaan ja kehittämään organisaation toimintaa kohti yhä vaikuttavampia toimintatapoja. Kysymään parempia kysymyksiä.

Datan sijaan toki on myös mahdollista käyttää mutua ja näin moni organisaatio myös tekee.

Maailma ansaitsee vaikuttavuustarinoita, jotka ovat totta.

Kirjoittajat:

Aino Elina Muhonen, vaikuttavuustuottaja, AIknow Agency

Katja Anoschkin, hankepäällikkö, Hyvän Mitta

**

Hyvän mitta edistää vaikuttavuuden parantamiseen tähtäävän mallinnuksen, sitä tukevan datan, tarinan ja viestinnän välistä suhdetta tutkimalla, kehittämällä ja kokeilemalla vaikuttavuusviestintää videoilla. Kokonaisuuden keskiössä on vaikuttavuudesta kertovien videoiden – vaikuttavuusvideoiden – tuotanto, yhteistyössä viiden pilottiorganisaation kanssa.

Vaikuttavuusvideon ideana on kiteyttää tarinan muutoksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista, joita organisaatio tuottaa. Ja kertoa tarinaa – niin että vaikuttavuus todella näkyy, kuuluu ja tuntuu. Vaikuttavuusvideossa yhdistyy vahva asiantuntemus vaikuttavuudesta, yhteisöllisestä kehittämisestä, tarinankerronnasta ja ammattimaisesta videotuotannosta.

Kehittämisyhteistyöstä ja videotuotannoista vastaa AIknow Agency Oy ja Kreatos Films Osuuskunta.

Tervetuloa kehittämään osaamista kanssamme Facebook-ryhmäämme Vaikuttavuutta videoilla – Osaamisen kehittämisen yhteisö !

The post Maailma ansaitsee vaikuttavuustarinoita, jotka ovat totta. Millaista tarinaa teidän datanne kertoo? appeared first on Hyvän Mitta.

Jälkikäteisarvioinneista vaikuttavuuden mallintamiseen

Perinteisesti toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu jälkikäteen esimerkiksi hankkeen päättyessä. Pitkäjänteisen muutoksen aikaansaamiseksi olisi kuitenkin hyödyllisempää panostaa vaikuttavuuden mallintamiseen ja tehdyn mallin jatkuvaan seurantaan, täydentämiseen ja kehittämiseen. Näin voidaan jo esimerkiksi hankkeen aikana huomata toimimattomia käytäntöjä ja prosessin osia, joita voidaan sitten korjata tai korvata paremmilla. Vaikuttavuuden mallintamisen työkaluna toimii Hyvän Mitassa vaikuttavuusketju.

Ketjussa määritellään seitsemän osaa: toiminnan tarve, visio, tavoite, resurssit, toimenpiteet, tulokset ja vaikuttavuus (kohtiin voit tutustua tarkemmin näiden sivujen ”Hyvän mittaaminen -osiossa”. Vaikuttavuusketju voi parhaimmillaan olla organisaation jatkuvan kehittämisen väline, johon palataan jatkuvasti, sillä ketjun tarkastelu auttaa hahmottamaan toiminnan epäloogisuuksia ja priorisoimaan toimintaa.  Tehdäänkö tavoitteiden saavuttamisen kannalta oikeita asioita vai tehdäänkö asioita, koska niitä on aina ennekin tehty?

Kokeile paljon, epäonnistu usein – vaikuttavuusketju jatkuvassa testissä

Kun vaikuttavuusketjua lähdetään ensimmäisen kerran tekemään, perustuu se sen hetken parhaaseen oletukseen vaikuttavasta toiminnasta. Alkuvaiheen vaikuttavuusketju koostetaan monesta eri lähteestä saatavan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta, mutta sitä ei tarvitse lukita paikoilleen. On lähes yhtä tärkeää täydentää vaikuttavuusketjua tiedon lisääntyessä, ja välillä uusi tieto saattaa vaatia myös muuttamaan kokonaisia ketjun osia. Tärkeintä on, ettei kerran ”valmiiksi” tehty vaikuttavuusketju jää pölyyntymään arkistoon kunnes on aika raportoida toiminnasta.

Parhaimmillaan vaikuttavuusketju voisi siis toimia kokeilemisen kannustajana. Kokeillaan jotain uutta toimintatapaa, kerätään siitä tietoa havainnoimalla, kyselyin, haastatteluin, tai muilla mittareilla, ja palataan sitten vaikuttavuusketjuun. Kokeilun tulokset suhteutetaan aiempiin ennustuksiin vaikuttavuudesta ja tehdään tarvittavia muutoksia – korjataan suuntaa, kohdennetaan resursseja, tarkennetaan tarvetta jne. Epäonnistumiset ovat parhaita opettajia!

Liikkeelle pienistä askelista

Kuten kaikissa projekteissa, tärkeintä on lähteä liikkeelle, pala kerrallaan.

• Vaikuttavuusketjuja voi tehdä organisaatiossa niin yksittäisen kokeilun, palvelun kuin koko organisaation strategian tasolle. Ketju kannattaa ensin määritellä yhdelle toimintamuodolle ja vähitellen levittää ajattelua läpi organisaation.
• Ensimmäinen testi ketjulle on testata sen oletuksia sidosryhmien kanssa. Älä jää jumiin etsimään kaikkea mahdollista tutkimustietoa vaan testaa ketjun oletuksia asiantuntijahaastatteluiden ja asiakkaiden kanssa.
• Ketjuun kerättävän tiedon osalta kannattaa aloittaa yksittäisten mittareiden kautta saatavasta tiedosta ja itsearvioinnista.

Lisätietoa mittareiden valinnasta löydät näiden sivujen ”Mittareiden valinta” -osiosta. Kannattaa myös vilkaista case-esimerkkejä ja niissä käytettyjä mittareita.

Vaikuttavuusketjun tekemiseen, sopivien mittareiden löytämiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on tulossa vielä paljon erilaisia tukimateriaaleja Hyvän Mitan edetessä.

The post Vaikuttavuusketju on jatkuvan kehittämisen työkalu appeared first on Hyvän Mitta.