Mitä yhteiskunnallista haastetta olette ratkaisemassa?
Vaikuttavuusketjun ensimmäisenä vaiheena on tunnistaa mistä yhteiskunnallisesta ongelmasta ollaan kiinnostuneita; tarkennetaan kohderyhmää, josta ollaan kiinnostuneita sekä vastataan kysymykseen miksi ratkaisumme on tärkeä?
Tarvetta määritellessä on toteuttava perusteellinen toimintaympäristön analyysi ja arvioitava miten ongelma kohdistuu valittuun kohderyhmään. Tarpeen määrittely on yhteiskunnallisen ilmiön tai ongelman juurisyiden ja seurausten tunnistamista ja toimii pohjana toiminnan tavoitteiden asettamiselle.
Avainkysymykset:
Tarpeen määrittelyä voi helpottaa seuraaviin kysymyksiin vastaaminen
- Mitä tiedetään ongelman syistä? Mitkä asiat ovat johtaneet tilanteeseen?
- Mitä tiedetään ongelman seurauksista eri sidosryhmille, kuten tietylle julkisen sektorin toimijalle nyt ja tulevaisuudessa aiheutuvista kustannuksista tai tulon menetyksistä, pitkän aikavälin inhimillisistä seurauksista esimerkiksi hyvinvointivajeiden, odotetun eliniän aleneman tai alhaisen tulokehityksen näkökulmasta?
- Keitä ongelma akuuteimmin koskee, minkälaisessa tilanteessa he ovat ja kuinka monta heitä alueella on?
Kohderyhmän koon arvioinnissa kannattaa hyödyntää yhteistyötä oman kunnan tiedontuotannon kanssa sekä erilaisia kansallisia rekisteri– ja tilastoaineistoja. Lisäksi tarpeen määrittelyssä kannattaa hyödyntää saatavilla olevaa tutkimustietoa ja eri tahojen asiantuntijuutta (yliopistot, sektoritutkimuslaitokset, järjestöt, kunta jne.).
Tyypillinen ongelma tarpeen määrittelyssä
Tyypillinen ongelma on, että ratkaistava haaste on toimijalle liian iso, jolloin on vaikea hahmottaa omaa osuutta ongelman ratkaisemisessa. Tärkeää onkin rajata haastetta toimijan vaikutusmahdollisuuksiin sopivaksi. Rajaamista helpottaa kohderyhmän tarkka määrittely tai haasteen rajaaminen paikallisesti. Rahoituksen näkökulmasta on hyvä määritellä, mitä osaa haasteesta juuri tällä rahoituksella ratkaistaan.
Case: Me-talo syrjäytymisen haastetta ratkaisemassa
Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia myönteiseen tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten syrjäytymisriski on suurin alueilla, joissa on pitkittynyttä köyhyyttä, kasautunutta huono-osaisuutta, ylisukupolvista syrjäytymistä, joista on karsittu palvelut ja joista puuttuvat usein vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja yhteisölliset tilat. Tällaisille alueille perustetaan Me-talo.
Me-talojen toiminta-alueilla ympäri Suomea kartoitetaan haastavassa elämäntilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden määrä. Kohderyhmän koon arviointiin käytetään apuna tutkimuksessa havaittuja syrjäytymisen riskitekijöitä.
