Lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt eikä tarjolla ole riittävästi matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Osa lapsista jää harrastusten ulkopuolelle, jolloin myös harrastuksissa kehittyvät sosiaaliset-, mielenterveys- ja itsetuntotaidot jäävät saamatta.

Visio

Edistetään kohderyhmän valmiuksia toimia kaikilla merkityksellisillä elämänalueilla.

Tavoite

Lisätä arkiaktiivisuutta ennaltaehkäisevästi, auttaa osallistujia löytämään oma paras tapa elää ja omaksumaan uusia toimintatapoja osaksi arkea. Vahvistaa pystyvyyden tunnetta, itsetuntoa, ohjata ja valmentaa terveen itsetunnon rakentamisessa. Vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ryhmätyötaitoja. Toiminta on suunnattu erityisesti ujoille, aroille ja sosiaalisesti ei-aktiivisille lapsille, jotka ovat jääneet tai riskissä jäädä harrastustoiminnan ulkopuolelle.

Toimenpiteet

Dynamo-valmennus on toiminnallinen ryhmämuotoinen hyvinvointivalmennuskonsepti, joka sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elementin sekä huomioi osallistujan erilaiset elinympäristöt. Dynamo-ryhmään sitoudutaan kouluvuodeksi kerrallaan, toiminta on koulupäivän yhteydessä ja sitä vetää turvallinen aikuinen.

Tulokset 

Alustavien tulosten mukaan osallistujien positiivinen mielenterveys parani, erityisesti itsetunto. Puolet kertoi kokeilleensa vuoden aikana uutta liikuntalajia. Lapset myös kiinnittyivät harrastukseen koko vuodeksi.
Alustavissa tuloksissa ei todettu vaikutusta arkiliikkumisen määrään tai nuoren käsitykseen omasta terveydestään.

Arvioinnin toteutti Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu.

The post Case: Dynamo Juniorit Hyvinvointivalmennus appeared first on Hyvän Mitta.

8500-9000 äitiä vuodessa masentuu synnytyksen jälkeen. Äitien masennus lisää lasten käytöshäiriöiden esiintyvyyttä.

Visio

Lievästi masentuneet ja masentumisriskissä olevat odottavat äidit tunnistetaan neuvoloissa ja ohjataan palveluihin, joissa masennuksen haitallisia vaikutuksia lapseen ehkäistään ja minimoidaan vuorovaikutusta parantamalla.

Tavoite

Levittää Hoivaa ja Leiki -toimintamallia siten, että niin olemassa olevilla kuin uusillakin alueilla tavoitetaan 20-25 % kohderyhmästä. Hoivaa ja Leiki -ryhmäinterventio ehkäisee äitien masennusta ja parantaa varhaista vuorovaikutusta.

Toimenpiteet

Koulutetaan ehkäisevän perhetyön ammattilaista vuosittain. Tarjotaan masentumisriskissä oleville äideille tutkitusti vaikuttavaa Hoivaa ja Leiki -metodin mukaista ryhmätoimintaa. Ryhmiin ohjataan neuvolakäynneillä odotusaikana. Ryhmää ohjaa koulutettu työpari, jonka johdolla ryhmä kokoontuu odotusaikana neljä kertaa ja vauvojen kanssa seitsemän kertaa.

Tulokset

Tutkimuksissa on todettu, että Hoivaa ja leiki -menetelmä vähentää äitien synnytyksen jälkeistä masennusta ja parantaa äitien myönteistä tunneilmaisua ja mentalisaatiokykyä. Lahden Diakonialaitoksen Vauvan Taika -hankkeessa on 2018-2019 koulutettu ammattilaisia HoiLei menetelmään. Koulutusten myötä ammattilaisten osaaminen menetelmästä vahvistui ja kynnys toiminnan käynnistämiseen ja palveluohjaukseen madaltui.

Vaikuttavuus

Kun äitien mentalisaatiokyky ja emotionaalinen saatavillaolo kehittyy, masennus ehkäistään. Äidin masennuksen kielteiset vaikutukset lapsiin vähenevät. Päiväkoti-ikäisten lasten käytöshäiriöt vähentyvät. Mikäli yhden työparin kahden vuoden aikana kohtaamista äideistä kolme välttyy masennukselta, toiminta on kannattavaa.
Ammattilaisten koulutusten avulla toimintaa kannattaa laajentaa niin, että toiminta kattaa vähintään 25% yhden toiminta-alueen kohderyhmään kuuluvista äideistä, sen sijan, että toimintaa pyrittäisiin käynnistämään mahdollisimman laajalla alueella.

The post Case: Vauvan Taika – varhainen vuorovaikutus appeared first on Hyvän Mitta.

Osa paljon sosiaalipalveluita käyttävistä perheistä ei vaikuta hyötyvän saamistaan tukipalveluista tai perheen luottamus palvelujärjestelmään on horjunut. Riskinä on, että perhe tarvitsee jatkuvasti raskaampia palveluita ja lopulta lapset joudutaan sijoittamaan oman kodin ulkopuolelle.

Visio

Perhekumppanipalvelu vähentää riskiryhmissä olevien lapsiperheiden palveluiden käytön elinkaarikustannuksia, perheen hyvinvointi lisääntyy ja syrjäytymisriski pienenee.

Tavoite

Perhekumppanin ja perheen välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Yhdessä löydetään oikea-aikaiset palvelut, joihin perhe sitoutuu. Perhe voimaantuu ja osallisuuden tunne ja toimijuus kasvavat.

Toimenpiteet

Perhekumppani on rinnalla kulkija, joka auttaa perhettä niissä asioissa missä perhe tarvitsee apua. Tämä voi tarkoittaa palveluiden tai etuisuuksien piiriin ohjaamista tai arjessa auttamista. Keskeisin elementti palvelussa on rinnalla kulkeminen ja perheen tilanteen kuuleminen kaikilla perheen näkökulmasta merkityksellisillä osa-alueilla.

Tulokset

Perheiden osallisuus ja toimijuus sekä sitoutuminen suhteessa palveluihin on kehittynyt positiivisesti.

Vaikuttavuus

Perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi on parantunut. Palvelun avulla perheen on mahdollista saada tilanteessaan lopulta tukikokonaisuus, joka vastaa perheen tarpeisiin ja lisää hyvinvointia. Perhekumppanin ehkäistessä yhden lastensuojelun sijoituksen koituu siitä keskimäärin 90 000 € vuotuinen säästö, jolloin palvelu maksaa itsensä takaisin.

The post Case: SOS-Lapsikylä Perhekumppani-palvelu appeared first on Hyvän Mitta.

Tarve

Psyykkisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja muihin vakaviin elämänkriiseihin liittyy usein yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja vaikuttamismahdollisuuksien kapeutuminen. Tampereella päihde- ja mielenterveyspalveluiden avohoidossa on vuosittain noin 10 000 potilasta.

Visio

Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry tekee työtä sen eteen, että yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevat henkilöt voivat kokea hyvinvointia, kohdata ihmisarvon ja yksilöllisyyden kunnioittamista sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Tavoitteet

Käytännön tavoitteena on edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toipumista, kehittää heille suunnattua palvelujärjestelmää, ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista ja muuttaa yleistä yhteiskunnan asenneilmapiiriä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia kohtaan.

Toiminnan tavoitteet kohderyhmittäin seuraavasti:

• Kokemusasiantuntijat itse: Oman toipumisen edistyminen, osallisuus ja oman elämän merkityksellisyyden vahvistuminen.
• Vertaiset: Voimavarojen vahvistuminen ja toivon lisääntyminen kokemusasiantuntijalta saatavan tuen myötä.
• Ammattilaiset, opiskelijat, palvelun järjestäjät: Osaamisen vahvistuminen, palvelujärjestelmän kehittäminen, kokemusasiantuntijoiden saatavuus työn tueksi, parempi ymmärrys päihde- ja mielenterveyshäiriöistä ja toipumisesta.
• Suuri yleisö: Asennemuutos median välittämien tarinoiden kautta.

Toimenpiteet

Muotialan kokemusasiantuntijatoiminta on kokonaisuus, jonka vaikuttaviksi toiminnan osiksi arvioinnissa tunnistettiin: Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja välittäminen vertaistukea tarvitseville, palveluiden tuottaminen ja kehittäminen, ammattilaisten ja opiskelijoiden kouluttaminen, sekä asennekasvatustyö. Kukin edellä listatuista toiminnan osista vaikuttaa eri tavoin suoraan ja välillisesti toiminnan kohderyhmiin, joita ovat: kokemusasiantuntijat itse, vertaiset, ammattilaiset, opiskelijat ja median kautta suuri yleisö. Tavoitellut vaikutustavoitteet ryhmittäin listattu yllä.

Tampereella päihde- ja mielenterveyspalveluiden avohoidossa on vuosittain noin 10 000 potilasta.  Tästä määrästä noin 0,5 % on mukana Muotialan kokemusasiantuntijatoiminnassa, toiminta tavoittaa vertaisia vuodessa yhteensä noin 1150.  Kaikkiaan toiminta peittää välittömästi noin 10 % koko kohderyhmästä.

Tulokset

Toiminnan tuloksia ehdotettiin mitattavaksi tavoitteittain seuraavasti:

Kokemustiedon välittäminen (Ammattilaiset):

• Kokemusasiantuntijoita käyttävien asiakasorganisaatioiden määrä (palveluntarjoajat)
• Ammattilaisten koulutuksiin osallistuneiden määrä

Osaamisen kehittyminen (Opiskelijat):

• Asiakasorganisaatioiden määrä (Oppilaitokset)
• Oppilaitosten koulutuksiin osallistuneiden määrä

Omien voimavarojen vahvistuminen ja toivon lisääntyminen (Kokemusasiantuntijat):

• Kokemusasiantuntijaan toimintaan osallistuneiden määrä, joka kokee omien voimavarojensa vahvistuneen toiminnan myötä (N ja %-osuus)
• Uudet sosiaaliset suhteet (N ja %-osuus)
• Itsetuntemuksen ja oman elämäntarinan ymmärryksen vahvistuminen (N ja %- osuus)
• Oman elämän merkityksellisyyden löytäminen/vahvistuminen (N ja %-osuus).

Pilottiarvioinnissa vertailtaessa kokemusasiantuntijoiden elämäntilanteessa tapahtunutta muutosta koulutuksen alkaessa ja tällä hetkellä, voitiin nähdä, että työttömyys ja sairauslomalla olevien määrä oli vähentynyt ja työelämässä olevien sekä työhön tai opiskelemaan hakeutumassa olevien määrä kasvanut. 75 % kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuneista koki oman elämän merkityksellisyyden vahvistuneen paljon tai erittäin paljon kokemusasiantuntijatoiminnan seurauksena. 70 % itsetuntemus oli vahvistunut paljon tai erittäin paljon. 95 % oli saanut uusia sosiaalisia suhteita vähintään jonkin verran.

Lähes 80 % koki kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttaneen toipumiseen ratkaisevasti tai paljon.  Noin 20 % arvioi toiminnan vaikuttaneen omaan toipumiseen jossain määrin tai vähäisesti. Pilotissa vastaajia oli 24.

Vaikuttavuus

Mitattavat tavoitteet ja arvioinnissa kehitetyt ja ensimmäisessä pilottiarvioinnissa käytetyt indikaattorit:

Palvelujärjestelmän vahvistuminen

• Asiakasorganisaatioiden määrä, jotka kokevat toiminnan omien asiakkaidensa toipumisen kannalta hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi (N ja %-osuus)

Vertaisten toipumisten edistyminen

• Kokemus toipumisen edistymisestä (N ja %-osuus)
• Kroonistuneen hoitosuhteen päättyminen (N ja %-osuus)

Oman toipumisen edistyminen

• Toipumisen edistyminen kokemusasiantuntijatoiminnan aikana (ka. %-muutos ennen koulutusta ja tällä hetkellä)
• Kokemusasiantuntijoiden määrä (N ja %-osuus), jotka kokevat kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttaneen omaan toipumiseensa ratkaisevasti tai paljon.

Työkalut

Kyselylomake kokemusasiantuntijoille. Voidaan toistaa vuosittain. (Kyselylomake kokonaisuudessaan liitteenä olevassa raportissa)

• Kyselyllä selvitettiin missä määrin ja miten kokemusasiantuntijatoiminta on vaikuttanut siihen osallistuneiden toipumisprosessiin sekä osallistujien yleistä tyytyväisyyttä kokemusasiantuntijakoulutukseen ja –toimintaan.
• Pisteytyskysymykset, monivalinnat ja avovastaukset.

Muotialan omista tietokannoista sekä muista julkisista ja sidosryhmälähteistä saatavat tiedot toiminnan volyymeistä ja kustannuksista.

Yhteenveto

Arvioinnin yhteenveto vaikuttavuudesta: ”Tällä hetkellä kokemusasiantuntijatoiminnan vuosittaiset kustannukset per kokemusasiantuntija ovat noin 650€. Kustannukset voidaan suhteuttaa esimerkiksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuorokausikustannukseen, joka on noin 430 euroa (2013). Yhden kokemusasiantuntijan kustannus vastaa siis noin 1,5 päivää psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tehostettua palveluasumista kustannuksella saadaan noin viikko.

Muotialan kokemusasiantuntijat tavoittivat vuonna 2015 yhteensä 1150 vertaista, eli 30 keikkaa tehnyttä kokemusasiantuntijaa tavoitti kukin keskimäärin noin 40 vertaista vuoden aikana. Jos näistä kokemusasiantuntijoista kukin pystyi vaikuttamaan neljään tapaamaansa vertaiseen (eli 10%:iin) siten, että laitoshoitovuorokaudet vähenivät kullakin yhdessä päivällä, on kokemusasiantuntijatoiminta maksanut itsensä takaisin.

Esimerkkilaskelmat havainnollistavat kahta asiaa. Ensinnäkin kokemusasiantuntijatoiminnan lyhyen aikavälin kustannusvaikuttavuus syntyy vertaisten kautta. Mitä enemmän kokemusasiantuntijat pystyvät vaikuttamaan vertaisten toipumiseen sitä parempi toiminnan hyötysuhde on. Toiseksi kokemusasiantuntijoiden välitystoiminta on avainasemassa kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudessa: Tällä hetkellä alle puolet kokemusasiantuntijoista tekee keikkaa. Lyhyellä aikavälillä tämän suhteen nostaminen on tehokkain keino parantaa vaikuttavuutta.”

The post Muotialan asuin ja toimintakeskus: Kokemusasiantuntijuus kuntoutuksessa appeared first on Hyvän Mitta.

Tarve

Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on 60 000 15–29-vuotiasta nuorta, yhden kokonaisen ikäluokan verran. 20 000 lapsen ja nuoren arvioidaan olevan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä.

Visio

”Syrjäytyneitä nolla.” Me-säätiön pitkän aikavälin tavoite on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa niin, että vuonna 2050 ei olisi enää yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.

Tavoitteet

Me-taloissa uskotaan, että vaikuttavin tapa katkaista lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymiskierre on tuottaa yhdessä toimintaa, joka tavoittaa kaikki ja innostaa osallistumaan. Yhdessä tekeminen, oppiminen, harrastaminen ja liikkuminen luovat merkityksellistä arkea. Me-taloihin ohjelmaa tuottamaan toivotetaan koko alueen yhteisö.

Arvioinnissa tunnistetut Me-talojen toiminnan tavoitteet:

1) Julkisen palvelujärjestelmän kehittäminen asiakaslähtöiseksi

2) Kolmannen sektorin vaikuttavuuden parantaminen (uudet palvelut ja toimiva työnjako)

3) Talojen toiminta-alueen ja yhteisöjen hyvinvoinnin kohentaminen sekä

4) Asiakkaiden toimijuuden kasvu

Toimenpiteet

Vuonna 2016 perustettiin kaksi Me-taloa: Turun Me-talo, joka on Fingerroosin säätiön koordinoima yhteistoiminnallinen kohtaamispaikka Pansio-Pernon alueella Turun seudulla. Se tarjoaa ilmaisia tiloja ja kohtaamispaikan kaikenikäisille alueen asukkaille. Toinen Me-talo perustettiin Helsinkiin Mellunmäkeen ja sen toiminnasta vastaa Helsinki Human Rights –säätiö. Tämä talo keskittyy erityisesti lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseen. Me-talojen määrän on tarkoitus kasvaa nopeasti.

Tulokset – Arvioinnissa suositellut mittauskohteet ja mittarit

Kun muutoslogiikka, eli toiminnalla tavoiteltavat muutokset oli arvioinnissa tunnistettu (ks. tavoitteet), muutoslogiikkaa jäsenneltiin vielä kunkin tavoitteen osalta kolmeen tasoon, joiden toteutumista todennettaisiin erilaisilla mittareilla. Tasot olivat: Pidemmän aikavälin hyödyt, talojen asiakasprosessit ja talojen toiminta. Seuraavassa ehdotetut mittarit tasoittain.

Tavoitellut pidemmän aikavälin hyödyt

Tavoite: Palvelujärjestelmän kehitys. Mitataan muutosten määrällä seuraavissa:

• Palvelurakenne ja palvelut Me-taloa hyödyntämällä
• Ohjaus ja asiakkaiden polutus
• Euromääräisesti syrjäytymisen ehkäisyn kautta aikaansaatavat säästöt

Tavoite: Kolmannen sektorin vaikuttavuuden parantaminen. Mitataan muutosten määrällä seuraavissa:

• Toimijoiden välinen työnjako
• Toiminnan laajuus ja sisältö
• Yhteistyörakenteet

Tavoite: Asiakkaiden toimijuuden kasvu. Mitataan muutoksen määrällä:

• Koulutus-, työllisyys- tai kuntoutumispolulla eteneminen

Tavoite: Alueiden yhteisöhyvinvoinnin kasvu. Jatkokehittelyyn mitattavaksi ehdotettiin:

• Alueen imago
• Alueella lastensuojelun piirissä olevien lukumäärä
• Pitkäaikaistyöttömyyden luvut

Talojen asiakasprosessit

Tavoite : Ihminen kiinnittyy toimintaan ja syntyy luottamussuhde Me-taloon yhteisönä (työntekijöihin, vapaaehtoisiin, osallistujiin) ja paikkana (turvallinen, kuuluminen).

• Mittari: Turvallisten aikuisten määrä (ainakin yksi)

Tavoite: Ihmisen hyvinvointi ja arjen hallinta paranee sekä motivaatio hyötyä palveluista vahvistuu (esim. yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa paranee)

• Mittari: Asiakkaan arjessa on säännöllinen rytmi (koulu, työ, koulutus)

Tavoite: Ihmisen sosiaaliset suhteet vahvistuvat (kaverit, harrastukset, mielenkiinnon kohteet)

• Mittari: Ystävien määrä (vähintään yksi)

Tavoite: Ihmisen motivaatio osallistua ja vaikuttaa paranee (lähiympäristö, yhteiskunta)

• Mittari: Asiakkaalla on jokin mielenkiinnon kohde (harrastus, mielekäs tekeminen)

Tavoite: Havaittu edistyminen (sosiaaliset suhteet, fyysinen olemus, itsetuntemus, tunteiden hallinta)

• Mittari: Ohjaajien/työntekijöiden havaitsema muutos
• Mittari: Sidosryhmien asiantuntijoiden havaitsema muutos (tarvittaessa)

Talojen toiminta

Toiminnan volyymi

• Mittari: Asiakasvolyymit eri toiminnoissa: Toiminnoissa olevien osuus tavoiteltavista ryhmistä alueella (keskeiset halutut asiakasryhmät) Esimerkiksi osuus mielenterveys- ja päihdekuntoutujista alueella

Yhteistyön laajuus ja sisältö

• Mittari: Yhteistyön määrä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa
• Mittari: Uudenlaisten palveluiden/toimintojen määrä
• Mittari: Yhteistyökumppaneiden määrä

Mittaamisessa käytetyt työkalut

• Työkalu 1 operatiivisen toiminnan seuraamiseksi (esim. toiminnan volyymi). Lomakepohja työntekijän täytettäväksi esim. osallistujista.
• Työkalu 2 ohjaajien näkemysten keräämiseksi asiakasprosessien etenemisestä (soveltaen muokattavissa myös työkaluksi sidosryhmien asiantuntijoiden käyttöön). Kyselylomake.
• Työkalu 3 asiakkaiden kokemien hyötyjen todentamiseksi. Kyselylomake.

Arvioinnin suosittelemat kehittämisehdotukset

Arvioinnissa suositeltiin kehittämään sähköisiä ratkaisuja tiedon tuotantoon ja seurantaan, sekä yhdistämiseen ja analysointiin. Lisäksi suositeltiin eri lähteistä kuten viranomaisrekistereistä saatavan tiedon hyödyntämistä tarpeen määrittelyssä ja esimerkiksi Me-talojen paikkakuntien valinnassa.

Arviointi suositteli myös tavoitetasojen määrittelemistä kaikille seurannan tasoille.

Me-säätiön toiminnan seurantamittareiden ja Me-talojen seurannan sisältöjen yhteensopivuus tulisi varmistaa. Lisäksi olisi varmistettava esim. kuntien kanssa käytävin keskusteluin, että tuotettava seurantatieto palvelee talojen saattamista vakinaisen rahoituksen piiriin. Toisin sanoen kerättävän tiedon tulee olla suoraan hyödynnettävissä osoitettaessa esim. kunnille talojen rahoittamisesta saatavia hyötyjä (esim. säästöt ja syrjäytymisen ehkäisy).

The post Case: Me-talot – Asuinalueiden yhteisöllisyyden vahvistaminen appeared first on Hyvän Mitta.

OLKA -toiminnan tavoitteena on tuoda vertaistuki kiinteäksi ja oikea-aikaiseksi osaksi potilaan hoitopolkua. OLKA-toimintaan kuuluvat sairaaloissa sijaitsevat OLKA-pisteet sekä vapaaehtoistoiminta OLKA-pisteillä ja osastoilla. Hyvän Mitta hankkeen aikana toteutettiin vaikuttavuuden arviointi, jossa tarkasteltiin sekä toimintaan vaikuttaneita mekanismeja ja prosesseja että näistä syntyneitä tuloksia. Arvioinnin toteutti Kuntoutussäätiö.

Tutkimusten mukaan vertaistuki tehostaa itsehoitoa, parantaa elämänlaatua ja auttaa sairauteen sopeutumista. OLKA- toiminnassa lähtökohtana on jokaisen oikeus saada vertaistukea osana hyvää hoitoa tarpeen mukaan. Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutetun järjestö- ja asiantuntijakyselyiden mukaan vertaistoiminnasta ja potilasjärjestöjen toiminnasta ei ole ollut riittävästi ja helposti tietoa saatavilla. Vertaistuen löytäminen onkin oman aktiivisuuden varassa tämän vuoksi vertaistukea voidaan hakea vasta sitten kun fyysinen toimintakyky antaa siihen mahdollisuuden.  Mahdollisuus aikaisempaan ja helpommin saavutettavaan vertaistukeen mahdollistaa potilaan tarpeenmukaisen vertaistuen.

Toiminnan järjestäminen Meilahden sairaaloissa tiiviissä yhteistyössä HUS :n ja potilasjärjestöjen kanssa on mahdollistanut laajan toiminnan. Vuosien aikana kohtaamismäärät ovat lisääntyneet niin, että vertaistuessa ja vapaaehtoistoiminnassa vuonna 2016 kohtaamisia oli 18 700, joista noin puolet vertaistukea.  Vapaaehtoistehtäviä tehtiin yli 1000 ja niistä puolet oli vertaistoimintaan liittyviä. Kohtaamisista vain 10% on työntekijöiden tekemiä ja osuus on pudonnut toimintavuosien aikana. Toimintaa on laajennettu vähitellen uusille osastoille ja lisäksi vuoden 2016-2017 aikana Olka toiminta käynnistettiin Ouluun ja Seinäjoelle .

Vertaistoiminta vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun

Olkatoiminnassa 2014-2015 toteutetun tutkimuksen mukaan puhelimitse toteutetussa vertaistuessa terveyteen liittyvä elämänlaatu laski vähemmän niillä, jotka saivat tukea vertailuryhmään nähden lyhyellä aikavälillä. Erityisesti vertaistukea saaneet kokivat vähemmän masennusta ja häiritseviä oireita. Mittaus tehtiin 15D elämänlaatumittarilla.

Kysynnän kasvu vaatii tehostamista tai resurssien kasvattamista

Vaikuttavuuden näkökulmasta toiminnan tulisi muuttaa toimintaympäristöä ja siten juurruttaa potilasjärjestöjen osaamispääoma osaksi palvelujärjestelmää. Tämä ei arvioinnin perusteella vielä ole tapahtunut vaan vaatii rahoituksen vahvistamista ja pitkäjänteistä rahoituksen järjestämistä.

Oikea-aikainen vertaistuen tarjoaminen toteutuu sen osalta, että tukea saa helpommin varhaisessa vaiheessa. Toiminnalle on laajaa kysyntää ja siihen vastaaminen vaatii toiminnan tehostamista esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttöönottoa sekä uusien vertaistukijoiden rekrytointia ja resursseja vertaistuen koordinointiin.

Lisää tietoa olkatoiminnasta www.ejy.fi 

The post Case: Vertaistoiminta sairaalassa EJY ry. appeared first on Hyvän Mitta.

Lapsiystävällinen kunta –malli parhaimmillaan monipuolistaa ja nopeuttaa sellaista kehitystyötä, jolla kunta varmistaa lasten oikeuksien toteutumista

Lapsiystävällinen kunta -mallin keskiössä on lasten oikeuksien toteutuminen. Lasten oikeuksia kunnioitetaan koska ne ovat oikeuksia, ei niiden mahdollisten positiivisten vaikutusten vuoksi. Tästä syystä mallin keskeinen merkitys muodostuu siitä, miten se onnistuu tukemaan kuntia sellaisessa kehitystyössä joka edistää lasten oikeuksien toteutumista.

Hyvän Mitan aikana tarkasteltiin toimintamallin vaikutusten syntymistä ja kehitettiin itsearviointiin perustuva arviointimalli. Toimintamalli sisältää prosesseja ja elementtejä, jotka toteutuessaan nopeuttavat kehitystyötä lasten oikeuksien toteutumiseksi.

Lapsiystävällinen kunta –tunnustus kertoo siitä, että kunta on merkittävästi panostanut lasten oikeuksien toteuttamiseksi vaadittavaan kehittämistyöhön ja ajattelee sitä jatkuvana prosessina.

Malliin kuuluu prosessi, joka alkaa kunnan tekemästä alkukartoituksesta. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Arvioinnissa on apuna UNICEFin kehittämät tarkistuslistat. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kahden vuoden kehittämisen lopuksi kunta voi saada Suomen UNICEFIn Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen.

Lapsiystävällinen kunta koostuu kymmenestä periaatteesta:

1. Lapsen oikeudet tunnetaan
2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla
3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen
4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen
5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin
6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan
7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia
8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan
9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia kokevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen et
10. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa

Lisää mallista voit lukea osoitteesta: www.unicef.fi/lapsiystavallinenkunta.

The post Case: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF appeared first on Hyvän Mitta.

NuPS on Vihdissä toimiva jalkapalloseura, jonka ydintoimintaa on jalkapallon ja futsalin järjestäminen. Yli 700 jäsenen paikallisseura toteuttaa laajasti myös erilaisia hyvinvointia lisäävää toimintaa yhteistyössä kunnan kanssa. Seura tavoittelee toiminnallaan positiivisia hyvinvointivaikutuksia ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Aktiivinen ja kuntalaisten hyvinvointia laajasti edistävä seuratoiminta voi olla myös kunnalle vetovoimatekijä.

Hyvän Mitta hankkeessa arvioitiin seuran kolmen eri toimintamuodon vaikutuksia ja muotoiltiin toimintamuotojen visio ja muutoslogiikka.

Ikääntyneiden liikunta tukee kotona asumista

NUPS ikääntyneiden liikuntatoiminnassa ikääntyneiden toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään viikoittaisten kotikäyntien ja henkilökohtaisten liikuntasuunnitelmien avulla. Lisäksi toiminnalla pyritään rytmittämään arkea, virkistämään ja vaikuttamaan yksinäisyyden kokemiseen. Toiminnan kautta on tavoitettu 83 yli 75 vuotiasta ja säännöllisesti mukana on 18 henkeä. Toiminta on osallistujille maksutonta ja järjestetään oppisopimusmallilla, mikä pitää toiminnan kustannukset kohtuullisina.

Toiminnan visiona on, että ikääntyneet voivat kokonaisvaltaisesti paremmin ja asuvat kotonaan pidempään.

Toiminnalla on positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn, yksinäisyyden kokemukseen ja liikunnalliseen elämäntapaan, lisäksi arvion mukaan toiminta mahdollistaa nopeamman kotiutumisen laitoshoidosta. Tästä syntyy myös potentiaalisia taloudellisia säästöjä. Toimintaa arvioitiin haastatteluin ja yhdistämällä tietoa aikaisemmasta arvioinnista, jossa ikääntyneiden toimintakykyä oli mitattu lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä (SPPB, Short Physical Performance Battery).

Brazil- joukkue vahvistamassa kehitysvammaisten sosiaalisia suhteita

Kehitysvammaisten jalkapallotoimintaa osallistuu noin 40 osallistujaa ja tarvetta toiminnan laajentamiselle on paljon. Samankaltaista toimintaa ei ole kunnalla muuten tarjolla. Toiminnan visiona on kehitysvammaisten ryhmä kasvaa, heidän hoitotarpeensa vähenee ja sosiaaliset suhteet lisääntyvät ja paranevat. Alustavat haastatteluihin perustuvat tulokset kertovat positiivisesta suunnasta tavoitteiden toteutumisessa.

Päiväkotikäynneillä sytytetään kipinä liikuntaan

Päiväkotiliikunnassa on tehty kaikkiin päiväkoteihin vierailuita 1-2 kertaa vuodessa. Toiminnan tavoitteena on synnyttää liikuntakipinä ja kannustaa harrastuksen pariin. Toimintaa on pidetty onnistuneena ja sen jatkumista toivotaan, vaikka kyse hyvin lyhyestä interventiosta. Arvion mukaan se kuitenkin koetaan liikuntaan kannustavana ja motivaatiota lisäävänä toimintana, jolla voi olla positiivinen vaikutus lasten liikuntamotivaation syntymiseen.

Toiminnan visioksi asetettiin lasten liikunnalliset harrastukset lisääntyvät tulevaisuudessa ja sen seurauksena heidän fyysinen ja sosiaalinen toimintakykynsä paranevat

The post Case: Nummelan Palloseuran yhteiskunnallinen toiminta appeared first on Hyvän Mitta.

Lyhytaikaishoidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa, mihin vaikuttaa kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttaminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä.

Toimenpiteet

KVPS-konsernissa on lyhytaikaishoidossa kuusi eri tuotetta: perhelomitus, perhehoito, ryhmämuotoinen lyhytaikaishoito, teema- ja harrastekurssit, lyhytaikaishoito lyhytaikaiskodissa ja tilapäisasuminen.

Lyhytaikaishoito on aina asiakaskohtaisesti räätälöityä.

Arvioinnin kehityshankkeen aikana kehitettiin määrällisen ja laadullisen seurantiedon keräämisen käytäntöjä ja mittareita. 

• Asiakkaiden yhteismäärä
• Asiakkaiden määrä/palvelut
• Tilaajamäärä yhteensä
• Tilaajien määrä/palvelut
• Suoritetiedot: käyttöpäivät (asiakkaittain, tilaajittain, palveluittain)
• Henkilötyövuodet yhteensä ja palveluittain

Tulokset

Toiminnan tulosten seurantaan kehitettiin kyselylomakkeet asiakas-, omais- ja ohjaajille suunnattu kysely toiminnan koetusta hyödystä ja vaikuttavuudesta.

Lomakkeita testattiin hankkeen aikana. Pilotin vastausprosentti oli yli 50. Kyselyssä väitteitä arvioitiin 1-5 portaisella asteikolla. Väitteistä 1= Palvelulla ei lainkaan vaikutusta, 5= Palvelulla paljon vaikutusta.

Kysely vahvisti käsityksiä palvelun toiminnasta mm.

• Jaksan vanhempana ja kasvattajana paremmin palvelun ansiosta (ka: 4,75, n= 36)
• Voimme elää tavallista perhe-elämää (ka: 4,33, n= 36)

Yllättäviä tuloksia olivat mm.

• Lyhytaikaishoitopalvelujen käyttämisen myötä läheisten luottamus kasvoi koko julkista
  palvelujärjestelmää kohtaan (ka: 4,06, n=36)
• Vanhempien parisuhde kehittyi palvelujen ansiosta parempaan suuntaan (ka: 4,44, n= 34)
• Oli yllättävää se, miten merkittävää palvelu oli myös sisarusten kokonaishyvinvoinnin kannalta
  (avovastaukset)

Palvelulla ei niinkään koettu olevan vaikutusta seuraaviin asioihin:

• Läheiseni voi itsenäistyä ikätason mukaisesti (ka: 2, 65, n= 34)
• Voin käydä paremmin töissä/opiskella palvelun ansiosta (ka: 2,79, n= 34)

vastaajista 14/33 koki, että muiden julkisten palvelujen käyttö oli vähentynyt perhelomituksen ansiosta

The post Case Kehitysvammaisten lyhytaikaishoito KVPS-konserni appeared first on Hyvän Mitta.

Tausta

Viittakivi Oy:n ydinosaamista ovat erilaiset asiantuntijapalvelut, -koulutukset ja kehittämishankkeet monikulttuurisuuden, hyvän kotoutumisen ja työllistymisen kysymyksissä.
Vuosina 2015-2017 Viittakivi operoi vastaanottokeskustoimintaa kolmella paikkakunnalla. Viittakivi Oy on osa Setlementtiliiton yhteiskunnallista konsernia.
Auralan Setlementti ry perustettiin vuonna 1939 ja se on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys sekä Suomen Setlementtiliitton jäsen.

Etelä-Savossa toimiva Polkuja yhteisöön -hanke (ESR) kehittää työmuotoja vastaanottokeskusten, kunnan viranomaisten, työnantajien, oppilaitosten ja asukkaiden välille, jotta vastaanottokeskuksesta uudelle kotiseudulle siirtyminen sujuisi mahdollisimman hyvin.

Auralan Setlementin hallinnoima AlkuKiri-hanke(ESR) kehittää räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta oleskeluluvan saaneille henkilöille Varsinais-Suomen alueella. Polkuja yhteisöön-ja AlkuKiri-hanke tekevät tiivistä yhteistyötä.

• Maahanmuuttajat, jotka siirtymässä vastaanottokeskuksesta uudelle kotiseudulle, Pieksämäki ja Savonlinna
• Kieli- ja työelämäosaamiskoulutuksesta saaneet oleskeluluvan saaneet henkilöt (määrä) Varsinais-Suomessa

Tavoitteet

Tavoitteet pitkällä aikavälillä

• henkilö kokee olevansa paikallisyhteisön jäsen
• paikalliset yhteisöt ottavat tulijat avoimesti mukaan
• tulijoilla on verkostoja, jotka ulottuvat kantaväestöön
• asiakaslähtöiset paikalliset palvelut ja kotoutumiseen liittyvät palvelumarkkinat kehittyvät

Tavoitteena lyhyellä aikavälillä:

• kasvattaa asiakkaiden voimavaroja ja osaamista
• kiinnittymistä lähiyhteisöön
• eteneminen koulutus- ja työllisyyspoluilla

Toimenpiteet ja resurssit

Koska hankkeiden konkreettiset toiminnot poikkeavat jonkun verran toisistaan, yhteisiä nimittäjien rakennettiin Setlementtiliiton arvoista käsin.

Setlementin työlle keskeinen ajatus on kodista ja ”kotiutumisesta” sekä erityisestä lisäarvosta, joka syntyy tehtäessä kototutumistoimenpiteitä tältä arvopohjalta.

Hankkeiden yhteiset nimittäjät toiminnassa ovat:

• ihmisten itseluottamuksen ja elämänhallinnan tukeminen
• ihmisten kohtaaminen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti
• verkostojen syntymisen tukeminen

Yhteisiä toimintamuotoja ovat

• Osallistujien tuki viranomaisasioinnissa
• Erilaisten mahdollisuuksien ”avaaminen” osallistujille.

Polkuja yhteisöön hanke toiminut kahdella paikkakunnalla Savonlinnassa ja Pieksämäellä.  Savonlinnassa hanketyön painopiste oli työnantaja- ja yritysyhteistyössä sekä turvapaikanhakijoiden työelämävalmiuksien parantamisessa ja työssäoppimistoiminnan
kehittämisessä. Asiakkaita oli toiminnan käynnistymisvaiheessa ollut 9.

Pieksämäen alueella hankkeen toiminta keskittynyt asiakkaiden siirtymisessä vastaanottokeskuksesta kunnan asukkaiksi liittyviin toimintoihin, kuten asumiseen (mm. asuntojen hankinta, sähkösopimukset, vakuutukset ym.), TE-palveluihin, Kelan palveluihin, pankkitilien avaamiseen, toimeentuloon ja kotoutumiskoulutuksiin liittyviin palveluihin, joilla on tuettu asiakkaiden alkuvaiheen kotoutumista alueelle.

Alkukiri hanke toimii Turun alueella. Syyskuussa 2016 14 asiakasta tehokkaan kielistartti-koulutuksen. Marraskuussa ensimmäiset aloittivat työssäoppimisjakson

Tulokset

Hyvän Mitan aikana pilotoitiin kyselylomake asiakkaille toiminnan asiakastulosten (henkilön kasvaneet voimavarat ja lisääntyneet tiedot ja taidot) osalta. Laadittu kyselylomake piti sisällään kuusi teemaa: Sähköinen asiointi, Asuminen, Kielitaito, Työelämä, Oma tulevaisuus ja Yhteisöt.

Mukana oli lisäksi UTH-tutkimuksessa* käytettyjä kysymyksiä seuraavista teemoista:

• Koettu yksinäisyys
• Osallistuminen yhteisöjen toimintaan
• Internetinkäyttö sähköiseen asiointiin tiedonhakuun ja yhteydenpitoon
• suomalaiset ystävät ja naapurilta saatava apu.

Vuonna 2014 toteutettu UTH –tutkimus on laajin Suomessa toteutettu ulkomaista syntyperää olevaan väestöön kohdistuva väestötutkimus.

Mikäli samaa mittaamistapaa käytettäisiin jatkossakin Viittakivi Oy:n ja Setlementti Auralan hankkeissa, niin saman aihepiirin hankkeiden kautta syntyvä tieto mahdollistaisi arvioida sitä, onko ”Setlementin tapa” vaikuttavampaa kotouttamista ja ”kotiuttamista” kuin muunlaiset toimenpiteet tai verrattuna keskimäärin maahanmuuttajaväestön kotiutumisesta kertoviin itsearviointituloksiin (UTH).

Kyselylomaketta on tarkoituksenmukaista hyödyntää jatkossa varsinaista interventiota ennen että sen jälkeen. Tämän ohella on varmistuttava, että hankkeissa käytetään ko. kysymyksiä täsmälleen samalla tavalla.

* UTH- Ulkomaalaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi-tutkimus. 2014. Tilastokeskus.

The post Case Polkuja Yhteisöön- ja Alkukiri-hankkeet Viittakivi Oy ja Auralan Setlementti appeared first on Hyvän Mitta.