Lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt eikä tarjolla ole riittävästi matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Osa lapsista jää harrastusten ulkopuolelle, jolloin myös harrastuksissa kehittyvät sosiaaliset-, mielenterveys- ja itsetuntotaidot jäävät saamatta.

Visio

Edistetään kohderyhmän valmiuksia toimia kaikilla merkityksellisillä elämänalueilla.

Tavoite

Lisätä arkiaktiivisuutta ennaltaehkäisevästi, auttaa osallistujia löytämään oma paras tapa elää ja omaksumaan uusia toimintatapoja osaksi arkea. Vahvistaa pystyvyyden tunnetta, itsetuntoa, ohjata ja valmentaa terveen itsetunnon rakentamisessa. Vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ryhmätyötaitoja. Toiminta on suunnattu erityisesti ujoille, aroille ja sosiaalisesti ei-aktiivisille lapsille, jotka ovat jääneet tai riskissä jäädä harrastustoiminnan ulkopuolelle.

Toimenpiteet

Dynamo-valmennus on toiminnallinen ryhmämuotoinen hyvinvointivalmennuskonsepti, joka sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elementin sekä huomioi osallistujan erilaiset elinympäristöt. Dynamo-ryhmään sitoudutaan kouluvuodeksi kerrallaan, toiminta on koulupäivän yhteydessä ja sitä vetää turvallinen aikuinen.

Tulokset 

Alustavien tulosten mukaan osallistujien positiivinen mielenterveys parani, erityisesti itsetunto. Puolet kertoi kokeilleensa vuoden aikana uutta liikuntalajia. Lapset myös kiinnittyivät harrastukseen koko vuodeksi.
Alustavissa tuloksissa ei todettu vaikutusta arkiliikkumisen määrään tai nuoren käsitykseen omasta terveydestään.

Arvioinnin toteutti Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu.

The post Case: Dynamo Juniorit Hyvinvointivalmennus appeared first on Hyvän Mitta.

OLKA -toiminnan tavoitteena on tuoda vertaistuki kiinteäksi ja oikea-aikaiseksi osaksi potilaan hoitopolkua. OLKA-toimintaan kuuluvat sairaaloissa sijaitsevat OLKA-pisteet sekä vapaaehtoistoiminta OLKA-pisteillä ja osastoilla. Hyvän Mitta hankkeen aikana toteutettiin vaikuttavuuden arviointi, jossa tarkasteltiin sekä toimintaan vaikuttaneita mekanismeja ja prosesseja että näistä syntyneitä tuloksia. Arvioinnin toteutti Kuntoutussäätiö.

Tutkimusten mukaan vertaistuki tehostaa itsehoitoa, parantaa elämänlaatua ja auttaa sairauteen sopeutumista. OLKA- toiminnassa lähtökohtana on jokaisen oikeus saada vertaistukea osana hyvää hoitoa tarpeen mukaan. Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutetun järjestö- ja asiantuntijakyselyiden mukaan vertaistoiminnasta ja potilasjärjestöjen toiminnasta ei ole ollut riittävästi ja helposti tietoa saatavilla. Vertaistuen löytäminen onkin oman aktiivisuuden varassa tämän vuoksi vertaistukea voidaan hakea vasta sitten kun fyysinen toimintakyky antaa siihen mahdollisuuden.  Mahdollisuus aikaisempaan ja helpommin saavutettavaan vertaistukeen mahdollistaa potilaan tarpeenmukaisen vertaistuen.

Toiminnan järjestäminen Meilahden sairaaloissa tiiviissä yhteistyössä HUS :n ja potilasjärjestöjen kanssa on mahdollistanut laajan toiminnan. Vuosien aikana kohtaamismäärät ovat lisääntyneet niin, että vertaistuessa ja vapaaehtoistoiminnassa vuonna 2016 kohtaamisia oli 18 700, joista noin puolet vertaistukea.  Vapaaehtoistehtäviä tehtiin yli 1000 ja niistä puolet oli vertaistoimintaan liittyviä. Kohtaamisista vain 10% on työntekijöiden tekemiä ja osuus on pudonnut toimintavuosien aikana. Toimintaa on laajennettu vähitellen uusille osastoille ja lisäksi vuoden 2016-2017 aikana Olka toiminta käynnistettiin Ouluun ja Seinäjoelle .

Vertaistoiminta vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun

Olkatoiminnassa 2014-2015 toteutetun tutkimuksen mukaan puhelimitse toteutetussa vertaistuessa terveyteen liittyvä elämänlaatu laski vähemmän niillä, jotka saivat tukea vertailuryhmään nähden lyhyellä aikavälillä. Erityisesti vertaistukea saaneet kokivat vähemmän masennusta ja häiritseviä oireita. Mittaus tehtiin 15D elämänlaatumittarilla.

Kysynnän kasvu vaatii tehostamista tai resurssien kasvattamista

Vaikuttavuuden näkökulmasta toiminnan tulisi muuttaa toimintaympäristöä ja siten juurruttaa potilasjärjestöjen osaamispääoma osaksi palvelujärjestelmää. Tämä ei arvioinnin perusteella vielä ole tapahtunut vaan vaatii rahoituksen vahvistamista ja pitkäjänteistä rahoituksen järjestämistä.

Oikea-aikainen vertaistuen tarjoaminen toteutuu sen osalta, että tukea saa helpommin varhaisessa vaiheessa. Toiminnalle on laajaa kysyntää ja siihen vastaaminen vaatii toiminnan tehostamista esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttöönottoa sekä uusien vertaistukijoiden rekrytointia ja resursseja vertaistuen koordinointiin.

Lisää tietoa olkatoiminnasta www.ejy.fi 

The post Case: Vertaistoiminta sairaalassa EJY ry. appeared first on Hyvän Mitta.

Lapsiystävällinen kunta –malli parhaimmillaan monipuolistaa ja nopeuttaa sellaista kehitystyötä, jolla kunta varmistaa lasten oikeuksien toteutumista

Lapsiystävällinen kunta -mallin keskiössä on lasten oikeuksien toteutuminen. Lasten oikeuksia kunnioitetaan koska ne ovat oikeuksia, ei niiden mahdollisten positiivisten vaikutusten vuoksi. Tästä syystä mallin keskeinen merkitys muodostuu siitä, miten se onnistuu tukemaan kuntia sellaisessa kehitystyössä joka edistää lasten oikeuksien toteutumista.

Hyvän Mitan aikana tarkasteltiin toimintamallin vaikutusten syntymistä ja kehitettiin itsearviointiin perustuva arviointimalli. Toimintamalli sisältää prosesseja ja elementtejä, jotka toteutuessaan nopeuttavat kehitystyötä lasten oikeuksien toteutumiseksi.

Lapsiystävällinen kunta –tunnustus kertoo siitä, että kunta on merkittävästi panostanut lasten oikeuksien toteuttamiseksi vaadittavaan kehittämistyöhön ja ajattelee sitä jatkuvana prosessina.

Malliin kuuluu prosessi, joka alkaa kunnan tekemästä alkukartoituksesta. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Arvioinnissa on apuna UNICEFin kehittämät tarkistuslistat. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kahden vuoden kehittämisen lopuksi kunta voi saada Suomen UNICEFIn Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen.

Lapsiystävällinen kunta koostuu kymmenestä periaatteesta:

1. Lapsen oikeudet tunnetaan
2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla
3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen
4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen
5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin
6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan
7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia
8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan
9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia kokevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen et
10. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa

Lisää mallista voit lukea osoitteesta: www.unicef.fi/lapsiystavallinenkunta.

The post Case: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF appeared first on Hyvän Mitta.

NuPS on Vihdissä toimiva jalkapalloseura, jonka ydintoimintaa on jalkapallon ja futsalin järjestäminen. Yli 700 jäsenen paikallisseura toteuttaa laajasti myös erilaisia hyvinvointia lisäävää toimintaa yhteistyössä kunnan kanssa. Seura tavoittelee toiminnallaan positiivisia hyvinvointivaikutuksia ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Aktiivinen ja kuntalaisten hyvinvointia laajasti edistävä seuratoiminta voi olla myös kunnalle vetovoimatekijä.

Hyvän Mitta hankkeessa arvioitiin seuran kolmen eri toimintamuodon vaikutuksia ja muotoiltiin toimintamuotojen visio ja muutoslogiikka.

Ikääntyneiden liikunta tukee kotona asumista

NUPS ikääntyneiden liikuntatoiminnassa ikääntyneiden toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään viikoittaisten kotikäyntien ja henkilökohtaisten liikuntasuunnitelmien avulla. Lisäksi toiminnalla pyritään rytmittämään arkea, virkistämään ja vaikuttamaan yksinäisyyden kokemiseen. Toiminnan kautta on tavoitettu 83 yli 75 vuotiasta ja säännöllisesti mukana on 18 henkeä. Toiminta on osallistujille maksutonta ja järjestetään oppisopimusmallilla, mikä pitää toiminnan kustannukset kohtuullisina.

Toiminnan visiona on, että ikääntyneet voivat kokonaisvaltaisesti paremmin ja asuvat kotonaan pidempään.

Toiminnalla on positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn, yksinäisyyden kokemukseen ja liikunnalliseen elämäntapaan, lisäksi arvion mukaan toiminta mahdollistaa nopeamman kotiutumisen laitoshoidosta. Tästä syntyy myös potentiaalisia taloudellisia säästöjä. Toimintaa arvioitiin haastatteluin ja yhdistämällä tietoa aikaisemmasta arvioinnista, jossa ikääntyneiden toimintakykyä oli mitattu lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä (SPPB, Short Physical Performance Battery).

Brazil- joukkue vahvistamassa kehitysvammaisten sosiaalisia suhteita

Kehitysvammaisten jalkapallotoimintaa osallistuu noin 40 osallistujaa ja tarvetta toiminnan laajentamiselle on paljon. Samankaltaista toimintaa ei ole kunnalla muuten tarjolla. Toiminnan visiona on kehitysvammaisten ryhmä kasvaa, heidän hoitotarpeensa vähenee ja sosiaaliset suhteet lisääntyvät ja paranevat. Alustavat haastatteluihin perustuvat tulokset kertovat positiivisesta suunnasta tavoitteiden toteutumisessa.

Päiväkotikäynneillä sytytetään kipinä liikuntaan

Päiväkotiliikunnassa on tehty kaikkiin päiväkoteihin vierailuita 1-2 kertaa vuodessa. Toiminnan tavoitteena on synnyttää liikuntakipinä ja kannustaa harrastuksen pariin. Toimintaa on pidetty onnistuneena ja sen jatkumista toivotaan, vaikka kyse hyvin lyhyestä interventiosta. Arvion mukaan se kuitenkin koetaan liikuntaan kannustavana ja motivaatiota lisäävänä toimintana, jolla voi olla positiivinen vaikutus lasten liikuntamotivaation syntymiseen.

Toiminnan visioksi asetettiin lasten liikunnalliset harrastukset lisääntyvät tulevaisuudessa ja sen seurauksena heidän fyysinen ja sosiaalinen toimintakykynsä paranevat

The post Case: Nummelan Palloseuran yhteiskunnallinen toiminta appeared first on Hyvän Mitta.

Lyhytaikaishoidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa, mihin vaikuttaa kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttaminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä.

Toimenpiteet

KVPS-konsernissa on lyhytaikaishoidossa kuusi eri tuotetta: perhelomitus, perhehoito, ryhmämuotoinen lyhytaikaishoito, teema- ja harrastekurssit, lyhytaikaishoito lyhytaikaiskodissa ja tilapäisasuminen.

Lyhytaikaishoito on aina asiakaskohtaisesti räätälöityä.

Arvioinnin kehityshankkeen aikana kehitettiin määrällisen ja laadullisen seurantiedon keräämisen käytäntöjä ja mittareita. 

• Asiakkaiden yhteismäärä
• Asiakkaiden määrä/palvelut
• Tilaajamäärä yhteensä
• Tilaajien määrä/palvelut
• Suoritetiedot: käyttöpäivät (asiakkaittain, tilaajittain, palveluittain)
• Henkilötyövuodet yhteensä ja palveluittain

Tulokset

Toiminnan tulosten seurantaan kehitettiin kyselylomakkeet asiakas-, omais- ja ohjaajille suunnattu kysely toiminnan koetusta hyödystä ja vaikuttavuudesta.

Lomakkeita testattiin hankkeen aikana. Pilotin vastausprosentti oli yli 50. Kyselyssä väitteitä arvioitiin 1-5 portaisella asteikolla. Väitteistä 1= Palvelulla ei lainkaan vaikutusta, 5= Palvelulla paljon vaikutusta.

Kysely vahvisti käsityksiä palvelun toiminnasta mm.

• Jaksan vanhempana ja kasvattajana paremmin palvelun ansiosta (ka: 4,75, n= 36)
• Voimme elää tavallista perhe-elämää (ka: 4,33, n= 36)

Yllättäviä tuloksia olivat mm.

• Lyhytaikaishoitopalvelujen käyttämisen myötä läheisten luottamus kasvoi koko julkista
  palvelujärjestelmää kohtaan (ka: 4,06, n=36)
• Vanhempien parisuhde kehittyi palvelujen ansiosta parempaan suuntaan (ka: 4,44, n= 34)
• Oli yllättävää se, miten merkittävää palvelu oli myös sisarusten kokonaishyvinvoinnin kannalta
  (avovastaukset)

Palvelulla ei niinkään koettu olevan vaikutusta seuraaviin asioihin:

• Läheiseni voi itsenäistyä ikätason mukaisesti (ka: 2, 65, n= 34)
• Voin käydä paremmin töissä/opiskella palvelun ansiosta (ka: 2,79, n= 34)

vastaajista 14/33 koki, että muiden julkisten palvelujen käyttö oli vähentynyt perhelomituksen ansiosta

The post Case Kehitysvammaisten lyhytaikaishoito KVPS-konserni appeared first on Hyvän Mitta.

Tausta

Viittakivi Oy:n ydinosaamista ovat erilaiset asiantuntijapalvelut, -koulutukset ja kehittämishankkeet monikulttuurisuuden, hyvän kotoutumisen ja työllistymisen kysymyksissä.
Vuosina 2015-2017 Viittakivi operoi vastaanottokeskustoimintaa kolmella paikkakunnalla. Viittakivi Oy on osa Setlementtiliiton yhteiskunnallista konsernia.
Auralan Setlementti ry perustettiin vuonna 1939 ja se on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys sekä Suomen Setlementtiliitton jäsen.

Etelä-Savossa toimiva Polkuja yhteisöön -hanke (ESR) kehittää työmuotoja vastaanottokeskusten, kunnan viranomaisten, työnantajien, oppilaitosten ja asukkaiden välille, jotta vastaanottokeskuksesta uudelle kotiseudulle siirtyminen sujuisi mahdollisimman hyvin.

Auralan Setlementin hallinnoima AlkuKiri-hanke(ESR) kehittää räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta oleskeluluvan saaneille henkilöille Varsinais-Suomen alueella. Polkuja yhteisöön-ja AlkuKiri-hanke tekevät tiivistä yhteistyötä.

• Maahanmuuttajat, jotka siirtymässä vastaanottokeskuksesta uudelle kotiseudulle, Pieksämäki ja Savonlinna
• Kieli- ja työelämäosaamiskoulutuksesta saaneet oleskeluluvan saaneet henkilöt (määrä) Varsinais-Suomessa

Tavoitteet

Tavoitteet pitkällä aikavälillä

• henkilö kokee olevansa paikallisyhteisön jäsen
• paikalliset yhteisöt ottavat tulijat avoimesti mukaan
• tulijoilla on verkostoja, jotka ulottuvat kantaväestöön
• asiakaslähtöiset paikalliset palvelut ja kotoutumiseen liittyvät palvelumarkkinat kehittyvät

Tavoitteena lyhyellä aikavälillä:

• kasvattaa asiakkaiden voimavaroja ja osaamista
• kiinnittymistä lähiyhteisöön
• eteneminen koulutus- ja työllisyyspoluilla

Toimenpiteet ja resurssit

Koska hankkeiden konkreettiset toiminnot poikkeavat jonkun verran toisistaan, yhteisiä nimittäjien rakennettiin Setlementtiliiton arvoista käsin.

Setlementin työlle keskeinen ajatus on kodista ja ”kotiutumisesta” sekä erityisestä lisäarvosta, joka syntyy tehtäessä kototutumistoimenpiteitä tältä arvopohjalta.

Hankkeiden yhteiset nimittäjät toiminnassa ovat:

• ihmisten itseluottamuksen ja elämänhallinnan tukeminen
• ihmisten kohtaaminen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti
• verkostojen syntymisen tukeminen

Yhteisiä toimintamuotoja ovat

• Osallistujien tuki viranomaisasioinnissa
• Erilaisten mahdollisuuksien ”avaaminen” osallistujille.

Polkuja yhteisöön hanke toiminut kahdella paikkakunnalla Savonlinnassa ja Pieksämäellä.  Savonlinnassa hanketyön painopiste oli työnantaja- ja yritysyhteistyössä sekä turvapaikanhakijoiden työelämävalmiuksien parantamisessa ja työssäoppimistoiminnan
kehittämisessä. Asiakkaita oli toiminnan käynnistymisvaiheessa ollut 9.

Pieksämäen alueella hankkeen toiminta keskittynyt asiakkaiden siirtymisessä vastaanottokeskuksesta kunnan asukkaiksi liittyviin toimintoihin, kuten asumiseen (mm. asuntojen hankinta, sähkösopimukset, vakuutukset ym.), TE-palveluihin, Kelan palveluihin, pankkitilien avaamiseen, toimeentuloon ja kotoutumiskoulutuksiin liittyviin palveluihin, joilla on tuettu asiakkaiden alkuvaiheen kotoutumista alueelle.

Alkukiri hanke toimii Turun alueella. Syyskuussa 2016 14 asiakasta tehokkaan kielistartti-koulutuksen. Marraskuussa ensimmäiset aloittivat työssäoppimisjakson

Tulokset

Hyvän Mitan aikana pilotoitiin kyselylomake asiakkaille toiminnan asiakastulosten (henkilön kasvaneet voimavarat ja lisääntyneet tiedot ja taidot) osalta. Laadittu kyselylomake piti sisällään kuusi teemaa: Sähköinen asiointi, Asuminen, Kielitaito, Työelämä, Oma tulevaisuus ja Yhteisöt.

Mukana oli lisäksi UTH-tutkimuksessa* käytettyjä kysymyksiä seuraavista teemoista:

• Koettu yksinäisyys
• Osallistuminen yhteisöjen toimintaan
• Internetinkäyttö sähköiseen asiointiin tiedonhakuun ja yhteydenpitoon
• suomalaiset ystävät ja naapurilta saatava apu.

Vuonna 2014 toteutettu UTH –tutkimus on laajin Suomessa toteutettu ulkomaista syntyperää olevaan väestöön kohdistuva väestötutkimus.

Mikäli samaa mittaamistapaa käytettäisiin jatkossakin Viittakivi Oy:n ja Setlementti Auralan hankkeissa, niin saman aihepiirin hankkeiden kautta syntyvä tieto mahdollistaisi arvioida sitä, onko ”Setlementin tapa” vaikuttavampaa kotouttamista ja ”kotiuttamista” kuin muunlaiset toimenpiteet tai verrattuna keskimäärin maahanmuuttajaväestön kotiutumisesta kertoviin itsearviointituloksiin (UTH).

Kyselylomaketta on tarkoituksenmukaista hyödyntää jatkossa varsinaista interventiota ennen että sen jälkeen. Tämän ohella on varmistuttava, että hankkeissa käytetään ko. kysymyksiä täsmälleen samalla tavalla.

* UTH- Ulkomaalaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi-tutkimus. 2014. Tilastokeskus.

The post Case Polkuja Yhteisöön- ja Alkukiri-hankkeet Viittakivi Oy ja Auralan Setlementti appeared first on Hyvän Mitta.

Suomessa on vähintään 1500 sosiaalipalveluita tuottavaa järjestöä, jotka yhdistelevät liiketoimintaa ja yleishyödyllistä toimintaa. On tärkeä ymmärtää, millaisia rajapintoja näiden toimintojen välille syntyy ja millä edellytyksillä ne tuottavat lisäarvoa. Tutkimusta rajapinnoista on hyvin vähän olemassa.

Arvioinnin taustalla hyödynnettiin tutkimusta vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja hyödyistä sekä etsittiin potentiaalisia indikaattoreita valittuihin palveluihin liittyen.

Rajapinnat näkyväksi -arviointi on ennen muuta tietyn ilmiön ja sen mahdollisten hyötyjen kartoitus. Rajapintojen laadusta ja vaikutuksista saadaan yleistettävää tietoa vasta, kun muutkin järjestöomisteiset yhteiskunnalliset yritykset alkavat kuvata ja arvioida omia rajapintojaan.

Rajapinnat ja niiden tuottamat hyödyt

Vaikutusten arvioinnin kohteiksi valittiin Jyränkölän Setlementin ikäihmisten palvelut ja Setlementti Ukonhatun mielenterveyskuntoutujien palvelut. Näitä tutkimalla löydettiin seuraavat rajapinnat, joissa yleishyödyllinen toiminta ja liiketoiminta kohtaavat:

• Hoitopolut
• Vapaaehtoistoiminta
• Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
• Yleishyödyllisen toiminnan rahoitus liiketoiminnan ylijäämällä
• Tilat

Johtaminen, erityisesti liiketoiminnalle asetetut tavoitteet, näytti vaikuttavan siihen, minkälaisia rajapintoja toimintojen välille syntyy ja ovatko ne avoimia myös ulospäin. Niin Jyränkölässä kuin Ukonhatussakin esimerkiksi liiketoiminnan ylijäämällä rahoitettu vapaaehtoistoiminta ja sen kehittäminen on tietoisten päätösten tulos. Vapaaehtoistoiminnan ja sen pitkälle kehitettyjen konseptien hyödyt leviävät suurimmaksi osaksi organisaation ulkopuolelle; alueen asukkaille, kuntatoimijoille sekä järjestöille ja yrityksille.

Prosessikuvaus, arvioinnin menetelmät ja työkalut

Jotta arviointi olisi toistettavissa, laadittiin arvioinnin etenemisestä visuaalinen ja nopeasti omaksuttava prosessikuvaus. Siinä esitetään tiivistetysti arvioinnin tärkeimmät vaiheet ja niihin liittyvät vinkit, työkalut ja menetelmät. Arvioinnissa käytettiin mm. vaikutuspuu ja vaikutustarina-menetelmiä, joista etenkin vaikutustarinaa tiedon keräämisen ja esittämisen tapana kehitettiin eteenpäin.

Prosessikuvaus

Rajapinnat näkyväksi arvioinnin kokonainen tulosraportti Setlementtiliiton sivuilla

The post Case: Rajapinnat näkyväksi Setlementtiliitto appeared first on Hyvän Mitta.

Tarve

Pitkään työttömänä olevilla on kohonnut riski jäädä pysyvästi työmarkkinoiden marginaaliin ja ulkopuolelle. Olennaista työttömyyden ja syrjäytymisen kytköksessä on työttömyyden kesto, joka pitkittyessään lisää huono-osaisuuden kasautumista.

Suomessa työmarkkinatilanne on heikentynyt vuodesta 2008 lähtien. Myös pääkaupunkiseudulla työttömyys on lisääntynyt ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut.

Kierrätyskeskuksen työllistämistoiminta tarjoaa yhden palvelukokonaisuuden työttömien aktivoimiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kierrätyskeskuksen työllistämistoiminnalla tavoitellaan suorien työllistymistavoitteiden lisäksi sosiaali- ja hyvinvointipoliittisia vaikutuksia.

Tavoitteet:

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan tavoitteena on vähentää luonnonvarojen kulutusta, kasvattaa ympäristötietoisuutta sekä lisätä osallistumisen ja työnteon mahdollisuuksia pitkään työttömänä olleille.

Kierrätyskeskuksen työllistämistoiminnan tavoitteena on tuottaa lisäarvoa sekä työvoiman ulkopuolelle jääneille henkilöille,  kunnille ja yrityksille. Työllistämisen kohderyhmän muodostavat pitkäaikaistyöttömät tai työkokemusta vailla olevat työnhakijat. Toiminnassa pyritään myös siihen, että palvelusuhteessa olevien henkilöiden ympäristötietous ja ymmärrys kiertotalouden merkityksestä kasvavat

Toimenpiteet ja resurssit

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on yksi pääkaupunkiseudun 20 suurimmasta toimijasta, joille oli vuonna 2015 sidottu 1 360 346 € työllistämismäärärahoja.

Kierrätyskeskuksessa työskentelyn aikana pitkään työttömänä olleet ja ilman työkokemusta olevat saavat työllistymispolkunsa tueksi osaamista kehittävää valmentavaa esimiestyötä ja työhönvalmennusta.

Tulokset:

Arvioinnin aikana muodostettiin toiminnan muutosteoria, jonka toteutumista arvioitiin. Kierrätyskeskuksen muutosteorioita tarkasteltiin sekä niiden käytännön toteutumisen osalta että työntekijän motivaatioon, kyvykkyyteen ja mahdollisuuksiin liittyvien asioiden näkökulmasta. Arvioinnissa keskityttiin kahteen muutosteorian osana tunnistettuun vaikutukseen.

1. Kierrätyskeskukseen työllistymisen kautta henkilöiden työvalmiudet kasvavat
2. Työsuhteen aikana henkilön osaamisen kehittymiseen panostetaan

Työhönvalmennuksessa olleista noin 30 % työntekijöistä oli työssä tai työkokeilussa, kun työhönvalmennukseen osallistumattomista oli vastaavassa tilanteessa noin 20 %. Suurimmilla toimijoilla valmennukseen osallistuneista (sisältää työnhaku- ja uravalmennuksen lisäksi työhönvalmennuspalvelun) on ollut työssä kolme kuukautta palvelun päättämisen jälkeen 9 %.

Arvioinnin perusteella Kierrätyskeskuksessa käytettävät koulutukset ovat erittäin toimivia ja hyödyllisiä pitkäaikaistyöttömille, joilla on keskimääräistä vaikeampaa päästä esimerkiksi työvoimakoulutuksiin

Haastatteluiden lisäksi myös arviointikyselyn perusteella työssä oleminen on vaikuttanut työntekijöillä etenkin itsensä ja työn hyödylliseksi kokemiseen, päivärytmin paranemiseen ja sosiaalisuuden lisääntymiseen. Myös suhtautuminen kierrätykseen on muuttunut myönteiseksi ja suhtautuminen Kierrätyskeskukseen työpaikkana muuttui positiivisemmaksi. Työssäolo paransi myös taloudellista toimeentuloa.

Arvioinnin pohjalta ehdotettiin kahta eri vaihtoehtoa muiden tulosten mittaamiseksi:

Vaihtoehto 1:

Työkyky: Työkykypistemäärä

Elämänhallinta: Koetun kompetenssin mittari

Elämänlaatu: EuroHIS-8-elämänlaatumittari

Muutoksen todentamiseksi mittaukset (kyselyt) tehdään palvelun aloittamisen ja lopettamisen yhteydessä.

Koe- ja verrokkiryhmän tuloksia vertaamalla on mahdollista arvioida työllistämistoimintaan ohjautumisen perusteita ja arvioida missä määrin mahdolliset hyvinvointimuutokset ovat palvelun tuottamia.

Vaihtoehto 2:
Työelämätutka mittarimallin hyödyntäminen. Tutka-malli on tarkoitettu ohjauksen tueksi ja sitä täytetään yhdessä asiakkaan kanssa. Tutkasta tehdään alku- ja loppuvaiheen versio sekä tarvittaessa myös seurantakeskustelu. Työelämätutkaa käytetään TE-palveluissa.

Vaikuttavuus

Vaikuttavuutta tapahtuu sen perusteella, juurtuvatko Kierrätyskeskuksessa palvelusuhteessa olleiden henkilöiden osaamisen ja sosiaalisten taitojen kasvu sekä työllistymisjakson kokonaisvaikutus yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi. Henkilöiden työllistyessä kuntiin ja yrityksiin yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy myös lisääntyneessä tuloveromaksajien määrässä. Yhteiskunta hyötyy paitsi lisääntyneistä tuloveron maksajista, niin etenkin heidän osaamisensa saamisesta tuottavaan toimintaan sekä vahvistuneesta sosiaalisesta pääomasta.

The post Case Työllistämistoiminta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy appeared first on Hyvän Mitta.

Kisakallion Urheiluopisto toteutti vuoden 2016- 2017 aikana kokeilun Lohjan päiväkotien lasten liikunnan lisäämisestä yhdistettynä liikunnanohjauksen perustutkintoon kuuluvaan työharjoitteluun. Opiston tavoitteena oli saada opiskelijoiden työharjoittelun sisältöihin entistä laajemmin toimintaa päiväkoti- ja kouluympäristössä.

Tarve:

Toiminnan yhteiskunnallinen tarve perustuu useisiin tutkimuksiin lasten suomalaisten lasten vähentyneestä fyysisestä aktiivisuudesta liittyen mm. elinympäristön muutoksiin. Suomalaisista 3-8 vuotiaista lapset ovat fyysisesti aktiivisia tunnista useaan tuntiin, josta reipasta liikuntaa on keskimäärin 1-2 tuntia. Uutena suosituksena on, että lapset liikkuvat vähintään kolme tuntia päivässä aiemman kahden tunnin sijaan. Uusien varaisvuosien liikunnan suositusten toimivuudesta ei ole vielä mittaustuloksia, eikä suositusten hyödyllisyydestä ole vielä tietoa.

Kisakallion hanke pyrki varhaisvuosien liikunnan suositusten mukaiseen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen Lohjan päiväkodeissa. Toiminnan visiona oli, että toiminnan parissa työskentelevien ihmisten käytännön työssä ja jatkokoulutuksessa korostuu monipuolisen liikkumisen tärkeys, liikunnan hyödyt näkyvät lapsen fyysisen, emotionaalisen ja älyllisen hyvinvoinnin kehittymisessä, lasten vanhemmat liikkuvat lasten kanssa enemmän ja päiväkotien henkilökunnan ja lasten vanhemmat osaavat hyödyntää toimintaympäristöä monipuolisemmin jokapäiväisen liikunnan tukena.

Tavoitteet:

Konkreettisena tavoitteena toiminnalle olivat

• ”kuperkeikkatakuu”, eli jokainen lapsi osaa kuperkeikan, yhdellä jalalla hyppimisen, heittämisen ja kiinniottamisen
• Vanhempien riittävä osaaminen liikunnan ja erityisesti motoristen perustaitojen oppimisen tärkeydestä myöhemmän liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi
• päiväkodit ja vanhemmat osaavat hyödyntää toimintaympäristöä jatkossa monipuolisemmin.

Toimenpiteet:

Toimenpiteinä olivat päiväkodin henkilökunnalle ja vanhemmille järjestetyt koulutustilaisuudet sekä opiskelijoiden työharjoittelu päiväkodeissa.

Ensimmäiset kaksi opiskelijaa suorittivat kuuden viikon työharjoittelun kahdessa lohjalaisessa päiväkodissa loka-marraskuussa 2016 ja yksi aloitti 2017alussa. Kokeilun aikana kerättiin tietoa ja kokemuksia mm. liikkeen lisäämisen esteistä ja mahdollistavista tekijöistä. Havaintojen pohjalta työharjoittelun sisältöä kehitettiin enemmän päiväkotien liikuntatoimintaa edistäväksi.

Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin Lohjan päiväkotien yhteinen liikuntatapahtuma. Tapahtumaan osallistui 160 lasta.

Tulokset:

Hankkeen aikana kehitettiin kolme työkalua tulosten seurantaan.

• Työkalu 1., jonka avulla voidaan kerätä seurantatietoa lasten fyysisestä kehittymisestä
• Työkalu 2. palautteen keräämiseksi lasten vanhemmilta
• Työkalu 3. palautteen keräämiseksi päiväkodin henkilökunnalta

Muutoksen todentamiseksi seurantatietoa kerättiin ennen-jälkeen asetelmalla. Lasten fyysisen kehittymistä seurattiin havainnoimalla motoristen perustaitojen osaamista ja vanhemmilta kerätyn kyselyn avulla. Vanhempien omaan liikuntakäyttäytymisen muutosta seurattiin kyselylomakkeen avulla samoin kuin päiväkotien toimintakulttuurin muutosta. Toimintakulttuurin muutoksessa seurattiin liikunnan osuutta toiminnassa, liikunnan monipuolisuutta, henkilökunnan tietoa ja toimintaa, jne.

Hankkeen aikana järjestettyä liikuntatapahtumaa voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa vaikuttavuuden arvioinnissa esim. käyttämällä eripäiväkotien lapsia verrokkiryhmänä ja vertaamalla interventioon osallistuneiden päiväkotien ja ei osallistuneiden lasten motorisia taitoja toisiinsa.

Vaikuttavuus:

Arvioinnin aikana pohdittiin seurantatiedon hyödyntämistä, jotta toiminnan hyötyinä voidaan löytää myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia (esim. Vanhempien lisääntynyt kunnan liikunta palvelujen käyttö, perheiden terveysliikunnan lisääntyminen).

The post Case ”Kuperkeikka-takuu” Kisakallion urheiluopisto appeared first on Hyvän Mitta.

Tarve

Suomessa 15-29 vuotiaista NEET nuorista (työttömät työnhakijat ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella) n.37% on työttömänä työnhakijana. Näistä nuorista puolet työllistyy 5 vuoden aikana työmarkkinoille nykytoimenpitein. Sen sijaan puolet (n.9100 henkeä) ei työllisty näillä toimenpiteillä ja heillä on tarve perusteellisemmalle sosiaaliselle kuntoutukselle ennen työelämään siirtymistä. 63% NEET nuorista on tilastojen ulkopuolella ja siten tarvetta on etsivälle nuorisotyölle, joka tavoittaa nämä nykyisten palveluiden ulkopuolelle jäävät nuoret.

Syrjäytyneet tarvitsevat sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta nykyjärjestelmässä palveluita tuottavat tahot eivät juuri keskustele keskenään. Työllistämiseen tähtäävät palvelut tähtäävät ennen kaikkea välittömään sopivan työpaikan löytämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut puolestaan toimivat diagnoosi ja hoitokeskeisesti eivätkä lähtökohtaisesti kehitä nuoren sosiaalista toimintakykyä arjessa ja työelämässä.

Vamos toiminta ratkaisee syrjäytymisen haastetta, tukemalla syrjäytymisuhassa olevien nuorten tai jo syrjäytyneiden nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään tai koulutukseen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on näiden nuorten työllistyminen tai siirtyminen koulutuksen, mistä seuraa inhimillisten hyötyjen lisäksi julkistaloudellisia hyötyjä.  Toimintaa on toteutettu vuodesta 2008. 

Tavoitteet

Hyvän Mitta arvioinnissa kohderyhmä segmentoitiin kolmeen profiiliin. Profiileille asetetut tavoitteet tuovat konkreettiset muutokset ja siten potentiaalisen vaikuttavuuden paremmin esille.

Kohderyhmäprofiili 1. Henkilöt, joilla todennäköiset mahdollisuudet siirtyä avoimille työmarkkinoille tai aloittaa opiskelu

• soveltuvan tutkinnon, työpaikan tai työkokeilupaikan löytyminen
• asiakkaan voimavarojen ja toimijuuden vahvistuminen

Kohderyhmäprofiili 2: Henkilöt, joilla voimavarat tai kyvykkyydet eivät vielä mahdollista siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan

• henkilön mahdollisuuksien paraneminen siirtymiseksi kohti työelämää; toimintakyky, hyvinvointi, toimijuus, elämänhallinta, usko tulevaisuuteen, pärjääminen jne.

Kohderyhmäprofiili 3: Ei vielä todennäköisiä mahdollisuuksia siirtyä eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita tai opiskelua.

• toimintakyvyn toimijuuden ja hyvinvoinnin paraneminen; muiden palveluiden käytön väheneminen, asiakkaan toimijuuden löytyminen 

Toimenpiteet

Toimintaa läpileikkaavana avaintekijänä on nuoren yksilöllisten voimavarojen ja toimijuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin tukeminen

Vuonna 2015 tavoitettiin 1000 pääasiassa 16-29 vuotiasta nuorta Espoossa, Helsingissä Kuopiossa ja Lahdessa. Toimintaan osallistutaan keskimäärin 200-250 vuorokautta. Yhden nuoren osalta Vamos-jakson kustannus on n.5000€.

Vamoksen työntekijät toimivat nuorten omatyöntekijöinä. Toiminta poikkeaa sosiaali- ja terveyspalveluista niin, että omatyöntekijä ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun nuoresta ja ohjaa myös muiden palveluiden piiriin. Palvelut räätälöidään asiakaskohteisesti yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Nuori saattaa myös siirtyä palvelusta toiseen huomaamatta, koska hallinnollisia rajoja ei ole. Palveluihin kuuluu mm. uravalmennus, yksilövalmennus, ryhmävalmennus, integroidut palvelu, etsivä nuorisotyö, kuntouttava ryhmätoiminta jne. Toiminta on diagnoosivapaata.

Vaikuttavuuden avaintekijöiksi tunnistettiin:

• Nimetty oma työntekijä
• Yksilöllinen kohtaaminen
• Jatkuvuus
• Ketteryys ja matalan kynnyksen toiminta
• Moniammatillisuus
• Onnistunut rekrytointi

Tulokset 

Arvioinnissa tarkasteltiin seurantietojen pohjalta vuoden 2015 tuloksia työllistymistavoitteiden osalta. Lisäksi esitettiin kohderyhmäkohtaisten tavoitteiden osalta uusien mittareiden käyttöönottoa.

Toimintaan osallistuneista nuorista 48-58%  siirtyi eteenpäin työllistymis- ja /tai koulutuspolulla.

Arvioinnissa esitettiin tulostähden käyttöönottoa työkyvyn muutosten seurantaan sekä koetun muutoksen seurantaa asiakaskohtaisen kyselylomakkeen avulla. Lisäksi esitettiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön seurantaa asiakaskohtaisesti sekä sidosryhmiltä kerättävän palautteen kokoamista nuorten jatkopolutusten osalta.

Arvioinnin mukaan kustannusvaikuttavuuden arviointi edellyttää yksittäisen palvelun avulla aikaan saatujen vaikutusten vertailua vastaavien palveluiden kustannuksiin esim. kuntien välillä.

Vaikuttavuus

Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistamiseksi arvioinnissa esitetään yksilötason muutosten pysyvyyden seurantaa pitkällä aikavälillä suhteessa tavoitteisiin. Arvioinnin mukaan vaikutusten pysyvyyttä on tärkeä seurata vähintään yksittäistutkimuksena ja haastatteluiden ja vääristymien takia rekisteripohjainen tutkimus on paras keino selvityksen tekemiseen. Mittareina voidaan hyödyntää esim. seurantaa siitä pysyykö asiakas suunnitellulla tai valitsemalla polulla 6kk palvelun jälkeen.

Taloudellisten vaikutusten seurantaan esitetään asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten seurantaa Vamos palvelua ennen, sen aikana ja jälkeen sekä asiakaskohtaista verokertymän ja tukitietojen kehityksen seurantaa. Kelan ja tilaajankuntien tietokantoja hyödyntämällä Vamos asiakkaiden tukien ja tulojen kehityksen tarkastelu olisi mahdollista suorittaa datapohjaisesti hyödyntäen myös vastaavan demografian ja työttömyystilanteen omaavaa kontrolliryhmää.

Vamos palveluiden kokonaisvastuullisen roolin voidaan olettaa ohjaavan asiakkaita tarpeiden mukaisempiin ja siten vaikuttavampiin sote palveluihin, jolloin niiden ennaltaehkäisevä vaikutus voi näkyä säästönä esim. mielenterveyspalveluissa, mikäli Vamos toiminnan voidaan analyysin perusteella todella hillitsevän ja/tai ennaltaehkäisevän muiden sote-palveluiden tarvetta.

The post Case: Vamos – Helsingin Diakonissalaitos appeared first on Hyvän Mitta.